Tänään on kulunut kaksi vuotta rakkaan poikamme syntymästä. Kaksi vuotta! Vaikea edes muistaa niitä aikoja kun poikaa ei vielä ollut...
M on reipas, iloinen, vilkas lapsi. Puhuu todella paljon, lähinnä 2-4 sanaisia lauseita, mutta osaa muutamia pidempiäkin. Tykkää hurjasti kiipeillä ja testailla omia fyysisiä rajojaan (turvallisesti, onneksi) ja rakastaa Ryhmä Hauta, Pipsa Possua ja Fröbelin Palikoita. Ihana rakas. Ei riitä sanoja kuvaamaan.
Yksi ote arjestamme:
Sanoimme välillä poikaa leikillämme pikku terroristiksi, kun hän puuhaili jotain ei-niin-sallittua. Eräänä päivänä olin laittamassa ruokaa kun olohuoneesta kuuluu "isti, isti" ja kikatusta. Kun menen kurkkaamaan mitä tapahtuu, niin M rutistaa toista koiraamme ilkikurinen ilme päällä. Päätimme jättää terroristi sanan pois sanavarastostamme. Pitää tosissaan alkaa miettiä sanavalintoja pojan läsnäollessa...
 |
| Pikkumies sai uuden pipon <3 Ja tein itse hänelle siihen sopivan kaulahuivin ja hanskat merinovillalangasta. |
Blogi on hiljentynyt, mutta päivittelen tänne aina joskus jotain, omaksi iloksi.
Mukavaa syksyä!
