Iso maha, pieni maha

Naureskeltiin toissailtana miehen kanssa isolle mahalleni ja näppäisinkin muutaman kuvan. Vatsa on todella iso, siis kun vertaa M:n raskauteen. Jännä silti, että sf-käyrä ei ole yhtään sen suurempi ja vauvakin on keskikokoinen. Ajattelin kuitenkin että olisi hauska vähän verrata mahan kasvua sekä tämän, että M:n raskauden ajalta. 

Aloitetaan esikoisen raskaudesta, jossa ihanasti kaikki kuvat ovat samassa paikassa ja samoilla vaatteilla otettuja. Ensimmäisen kuvan otin heti plussattuani.

Niskaturvotus-ultran aikaan turvotusta oli tullut jo paljon, mutta itse maha ei ollut oikeastaan alkanut vielä kasvaa.

Vielä 17. raskausviikollakaan ei voinut puhua vauvamahasta, ainoastaan tasaisesta turvotuksesta. 

Vasta 19. raskausviikolla voi sanoa että vauvamaha alkoi oikeasti näkymään. 

Raskauden puolivälissä maha näytti tältä. Hauska myös huomata, että viimeksi puolivälissä oli jo näkyvissä linea negran alku, kun nyt viivaa ei vielä näy.

Raskausviikolla 24+0 vatsa alkoi jo olla ihan hyvän kokoinen, mutta kun vertaa tähän raskauteen, oli se selkeästi pienempi. Se on myös enemmän "kiinni" vartalossa kuin tässä raskaudessa. Nyt vatsa on ikäänkuin pullahtanut ulos. 

Pikkukakkosen raskaudessa ei tullut otettua kuvaa heti alussa, mutta lähtötilanne oli aikalailla sama kuin esikoisenkin aikaan. Paino oli myös sama. Ensimmäisen mahakuvan taisin ottaa vasta niskaturvotusultran aikoihin, 13. raskausviikolla. Tuolloin jo maha (tai turvotus...) oli ihan selkeästi havaittavissa, mm. töissä oltiin jo arvattu että olin raskaana.

16. raskausviikolla maha oli aivan selkeä, eikä sitä enää piiloiteltu. Toki suuri osa oli varmasti myös nesteitä, mutta ero esikoisen raskauteen samoilla viikoilla on iso. 

Tässä raskaudessa puolivälin maha näytti tältä. Turvotusta oli vielä paljon, mikä näkyy hyvin tuossa alemmassa kuvassa, missä vatsa on paljaana. Olokin oli hyvin pöhöttynyt. Kuitenkin ihan selkeä vauvamaha oli havaittavissa eikä raskaus jäänyt enää kenellekään arvailuiden varaan.

Seuraavan kuvan räpsäsin torstai-iltana, rv 24+2. Turvotus on laskenut aika hyvin, ja koko paino tuntuu siirtyneen mahaan. Se tuntuu olevan "irrallaan" vartalosta, kuten tuntui esikoisen aikaan vasta loppuraskaudessa. Vatsa on myös tiellä jo kaikessa, mm. kengännauhojen sitominen on ihan tuskaa. Ilman mahaa peittävää paitaa, vatsa näyttää oikealta pallolta.

Tässä vielä eiliseltä aamulta kuva.

On tosi kiva seurailla mahan kasvua. Onneksi otin niin paljon kuvia esikoisen raskaudessa että nyt pääsee vertailemaan. Vaikkakaan tällä kertaa en ole jaksanut ottaa noita yhteneväisiä kuvia, niin jotain kuvia silti :) Voisin tehdä loppuraskaudessa vastaavan vertailun tästä eteenpäin, miten maha jatkaa kasvamista. Nyt jo vähän kauhistuttaa, miten iso vatsasta oikein tulee lopulta...

Ihania vauvanvaatteita

Tein vähän hankintoja KappAhlista. Tykkään todella, todella paljon heidän lastenvaatteista, varsinkin Newbie-mallistosta. Halusin ostaa muutamia pieniä vaatteita vauvalle, ihan vain hänelle tarkoitettuja. Paljon meidän ei tosissaan tarvitsekkaan vauvalle ostaa, sillä M:ltä saamme paljon vaatteita tulokkaalle.

Ensimmäiset housut 62cm, toiset 56cm, body 56cm. Housut ovat kyllä saman pituiset...

Pikkuveljen kotiutumisvaatteet <3 koko 50

Kun tein ostokset, KappaAhlissa sattui olemaan Osta 3, maksa 2 -tarjous, joten sain ostokset vähän edullisemmin. M:lle ostin aikanaan vain muutamia vaatteita uutena ja paljon käytettynä. Suurin osa vauvakoon vaatteista meillä on siis käytettyjä (vanhempana on tullut ostettua enemmän uutena, sillä siistejä käytettyjä on ollut vaikeampi löytää, eikä aikaa kirppistelyyn ole ollut töihin paluun jälkeen). Tällä hetkellä ajatus jo moneen kertaan kierrätetyistä, kulahtaneista vauvanvaatteista värisyttää ja ajattelinkin laittaa kiertoon (tai roskiin) nuo esikoiselle käytettynä ostetut vaatteet. Pitää tietenkin käydä vielä kaikki läpi ja katsoa missä kunnossa vaatteet ovat. On siellä varmasti siistejä ja kivojakin vaatteita joukossa.

Ostin KappAhlista samalla M:lle yhdet vähän siistimmät housut, tummansiniset "cargohousut". Vähän pitkät olivat lahkeet vielä koossa 104, mutta ne saa onneksi hyvin käärittyä. Kuvaa näistä tummista housuista oli vaikeaa ottaa, mutta tässä yksi joista näkee vähän materiaalia.

Ihania, suloisia vauvanvaatteita! <3

Kaksi huonoa, yksi hyvä

Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä, että mieheni on vuorotyössä. Olemme oikein hyvin sopeutuneet tähän (hän on tehnyt käytännössä aina vuorotyötä) ja arki pyörii ihan mukavasti. Vuorotyön takia M pystyy olemaan kaksi arkipäivää viikossa kotona isänsä kanssa. Nuo kaksi päivää vaihtelevat viikosta toiseen riippuen vuoroista, mutta aika hyvin olemme saaneet pidettyä kiinni noista kahdesta arkivapaasta. Tämä on heidän viikonloppunsa, sillä usein mies on viikonloput töissä.

Mieheni työvuorot ovat yleensä 10-12h pitkiä ja alkavat vaihtelevasti klo 9-13 välillä. Näinä päivinä mies vie pojan tarhaan klo 8-9 ja minä haen 16.30 aikoihin. Tämä toimii rutiinina hyvin, menen itse aikaisin töihin, miehellä ja pojalla on tutut aamurutiinit ja illat sujuvat kivasti. Ainoa mikä sekoittaa vähän pakkaa on se, että tarhapäivät vaihtelevat, eli ne eivät ole aina samat päivät viikossa. Joten poika ei voi ikinä tietää mitkä päivät tulee olemaan tarhassa (toki kerromme hänelle aina edellisenä iltana onko seuraavana päivänä tarhaa vai onko "isipäivä" tai viikonloppu).

Arki siis sujuu ihan mukavasti. Ainoa mikä hiertää on yövuorot. Yövuoroja on miehellä kolmessa viikossa 1-3 kpl, yleensä putkeen. Parhaassa tapauksessa nuo osuvat viikonloppuun, huonoimmassa kaikki kolme arkipäiville, kuten nyt. Yövuorojen aikaan poika usein nukkuu huonommin, heräilee öisin ja kiukuttelee aamuisin. On outoa, kun äiti vie tarhaan. On outoa, kun pitää herätä aikaisemmin. On outoa, kun on ihan ensimmäisten joukossa tarhassa. 

Asiaan mitenkään liittymätön kuva, napsaistiin tiistaina kun oli niin upea keli!

Nyt meillä on takana kolmen yön yövuoroputki. Uuvuttava putki niin minulle, miehelle kuin pojallekin. 

1. aamu (ti): 
21.45 Päästään nukkumaan vasta myöhään kellojen siirron takia.

5.10 Poika kömpii sänkyymme. Kokonainen yö, jes! Paitsi että M herää ihan liian aikaisin (klo 4.10 vanhaa aikaa). Normaalisti nukahtaisi vielä, mutta nyt ei ehdi.

5.40 Soi herätyskelloni ja menen laittautumaan. Poika jää lepäilemään

6.15 M nousee ja teemme aamupuuhat. Parit raivarit tulee, milloin mistäkin.

6.45 Syömme aamupalaa rauhassa ja katsomme aamupiirrettyjä.

7.15 Lähdemme tarhaan. Poika on vähän väsyneen olonen, mutta iloinen

7.20 Tarhan ovella poika vetää raivarit syystä X tai Y. Itkua ja huutoa kestää pitkään.

7.35 Vilkutan tarhan ikkunaan pienelle pojalle, jonka huuli väpättää ja silmät ovat kyynelissä. Pusuja ja haleja antoi ainakin viidet ennen kun pääsin lähtemään.

7.45 Vihdoinkin bussissa ja matkalla töihin.

2. aamu (ke): 

20.45 Sain pojan ajoissa nukkumaan, ihanaa. Olen toivoa täynnä että nyt saisi nukuttua univelkoja pois.

2.30 Herään syvästä unesta oven kolahdukseen ja hyppään pois sängystä. M raivostuu kun vien hänet takaisin sänkyynsä, mutta jää sinne kiltisti nukkumaan ja menen takaisin omaan sänkyyni.

2.40 Kuulen kuinka poika nousee sängystä, nousen ja vien pojan kädestä taluttaen takaisin omaan sänkyynsä. Hän on ihan unessa ja jää paikalleen makaamaan.

2.50-4.30 Sama toistuu 10-20 minuutin välein. Lasken että palautan pojan sänkyynsä yhteensä kymmenen kertaa. Väsyttää.

5.40 Herätyskello soi. En haluaisi millään nousta, mutta pakko se on. Teen aamupuuhat ja syön aamupalan, keitän kahvia.

6.40 Annan pojan nukkua pidempään, vaikka tiedän että meille tulee kiire. Jätän herätyksen ihan viime tinkaan. Poika herää väsyneenä ja kiukuttelee aamutoimien ajan. Kaikki pitäisi tehdä itse ja raivo tulee jos teen jotain hänen puolestaan (vaikka petaan sängyn).

7.10 Syömme aamupalan ja juon lisää kahvia, vaikka tiedän ettei kannattaisi.

7.30 Saan pojan pukemaan vain lupaamalla että saa ottaa lelun automatkalle. Tiedän ettei kannattaisi, mutta en jaksa taistella enempää.

7.35 Tarhan pihassa poika odotetusti suuttuu kun lelu pitää jättää autoon, mutta unohtaa sen hetkessä. Toivon sormet ristissä että tänään poika jäisi iloisemmalla fiiliksellä tarhaan. Turhaan. Kun saamme riisuttua nyyhkyttää poika jo valmiiksi ja tarraa käteen. Poika halaa, antaa pusun ja huuli väpättäen sanoo hei hei. Kävelen lyhyttä käytävää pitkin ovelle ja sen aikana poika tulee neljä kertaa antamaan vielä pusun ja halin. Lopulta tarhatäti ottaa hänet syliin ja siitä alkaa lohduton itku. Vilkutan ikkunasta itkevälle pojalle. 

7.45 Kyyneleet silmissä siirryn bussiin ja lähden töihin.

8.30 Pääsen töihin, mutta huomaan jättäneeni lompakon ja työpaikan avaimet kotiin. Väsyttää ja surettaa pojan puolesta.

3. aamu (to): 
20.30 Saan pojan nukkumaan ajoissa taas, rytmi alkaa kääntyä kesäaikaan. Menen itsekin heti nukkumaan.
2.10 Poika alkaa itkeä unissaan, näkee painajaista. Käyn silittämässä ja peittelemässä, ei edes herää ja tyyntyy pian.
5.40 Herätyskelloni soi. Kokonainen yö! Hurraa!  Menen laittautumaan ja tekemään aamupalaa.
6.20 Yläkerrasta kuuluu huhuilua ja tepastelua. Olinkin juuri saanut kaiken valmiiksi, aamupalaakin olin vasta aloittamassa. M kertoo haluavansa vielä nukkua, joten juttelemme vähän aikaa hänen sängyssään. Poika on hyvällä tuulella nukuttuaan kokonaisen yön.
6.45 Syömme aamupalaa yhdessä. Aamu on sujunut ilman isompia raivareita, oikein sopuisasti. Olemme molemmat hyvällä tuulella.
7.15 Lähdemme ajamaan kohti tarhaa.
7.25 Poika oli ensimmäinen tarhassa. Tarhatäti tulee pojan kanssa saattamaan minua autolle, koska oli unohtanut laittaa kiekon autoonsa. Tällä kertaa ei tule surkua kun vilkutetaan, sen verran erilainen tilanne on tarhaanjättö. Lähden hyvillä mielin töihin.
8:05 Olen jo aikaisin töissä. Pirteänä ja iloisena. Yötyöputki on ohi, jes!

Raskausviikko 24+0. Pesänrakennusviettiä ja välikautta

Taas yksi viikko vierähtänyt eteenpäin. Vauva on nyt munakoison kokoinen, painaa noin 650 grammaa ja on 29cm pitkä. Olen ollut raskaana jo 168 päivää ja vain 16 viikkoa laskettuun aikaan. 13 viikkoa siihen, että vauva on täysiaikainen. 76 päivää äitiysloman alkuun. 51 työpäivää ennen lapseni syntymää. Ja maksimissaan viisi viikkoa ja päivä siihen että minusta tulee ensimmäistä kertaa elämässäni täti! <3 

Raskaus sujuu mukavasti, kipuja on välillä mutta ei mitenkään häiritsevästi. Raskauden unohtaa vähän väliä ja yllättyy taas kun katsoo alas tai peiliin. Lähinnä raskaus on mielessä kun mietin hankintoja ja vauvan nimiä (ihan tosi vaikea keksiä kivaa nimeä!) ja silloin kun tuntuu ihania muksauksia vatsalla.

Viime viikonloppu kului meillä siivoustalkoiden parissa. Hankimme uuden vaatekaapin, joten vanhojen tavaroiden läpikäynti oli tarpeen. Tuli heitettyä paljon vanhaa tavaraa ja vaatteita pois. Ihan käsittämätöntä onkin miten paljon kaksi ja puoli ihmistä saa kerrytettyä tavaraa! Kaappien siivous pitäisi ehdottomasti suorittaa vähintään kahden vuoden välein. 

Siivousprojekti liittyy siis vauvan tulevan huoneen tyhjentämiseen ja uudelleensisustamiseen. Ennen se toimi mieheni pelihuoneena, oikeana "man cavena". Vielä pitäisi päästä eroon muutamasta pienestä vetolaatikosta ja isosta Ikean tv-tasosta. Puuh, toivottavasti joku ostaisi tv-tason (tai edes hakisi sen pois...). 

Esikoiselle tilasimme huoneeseen tämän kirjahyllyn:

kuva: jollyroom.fi

Nyt kun esikoisen huoneeseen vapautuu tilaa osan tavaroista (mm. hoitotaso) siirtyessä vauvan huoneeseen, niin sain vihdoin hankittua hänelle oman kirjahyllyn. Siihen saa kivasti käden ulottuville kaikki hänen kirjansa, joita voi myös sitten itsekseen käydä lueskelemassa.

Isin kanssa mitattiin lenkillä tammen lehden pituutta.

Viikonloppuun sisältyi myös paljon ulkoilua, ihana kun säät ovat lämmenneet ja voi vihdoin ottaa välikausihaalarin käyttöön! Hankimme uuden vk-haalarin name it:stä. Sieltä oli edellinenkin vk-haalari sekä toppahaalari. Toppahaalari on kokoa 98 ja olin ajatellut että ostaisin 104 koon vk-haalarin, mutta kun saimme haalarin kotiutettua, totesimme että se on aivan liian suuri... Joten vaihdoimme sen 98 kokoon, joka on huomattavasti parempi koko. Toivottavasti menee kuitenkin ensi syksynä vielä :)

Tykkään name it:n ulkovaatteiden mallista, ulkonäöstä ja käytettävyydestä. Vk-haalarit hylkivät kivasti likaa ja vettä. Vein aamulla uuden vk-haalarin tarhaankin toppahaalarin rinnalle. Saavat sitten tarhassa päättää mikä tuntuu parhaalta päälle, kun säästä ei ikinä tiedä. Päikyn piha oli ainakin jo sulanut kaikesta lumesta ja jäästä, ihanaa :) Kohta pitääkin miettiä talvikengistä luopumista...

Leikattiin viikonloppuna pojalta myös hiukset, alkoivat olla jo vähän turhan pitkät ja kuumat (ja epäsiistit).

Piti vielä kirjoittaa, että kellojen siirron voisi todellakin kieltää! Meillä ainakin rytmit sekaisin. Eilen pääsimme nukkumaan vasta puoli kymmeneltä ja M tuli sänkyymme 5.10. Mies oli yötöissä, joten oma herätyskelloni soi 5.40. Poikahan ei tietenkään ollut ehtinyt nukahtaa vielä tuolloin... Jäi sitten sänkyyn makoilemaan vielä siksi aikaa kun laitoin itseni valmiiksi, kunnes nousi 6.15. Tarhaan päästyämme veti poika jätäävät raivarit (alkuperäinen syy edelleenkin arvoitus), mutta johtui varmaan väsymyksestä. Toivottavasti saa hyvät päiväunet nukuttua tarhassa ja tänään yritämme päästä aiemmin nukkumaan...

Kellojen siirtoon liittyen, käykää allekirjoittamassa kansalaisaloite kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettamisesta: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2188 (voi kirjautua myös mobiilivarmenteella!)

Painonnousu mietityttää

En ollut ihan varma mitä tai miten kirjoittaa. Asia vähän ahdistaa ja mietityttää.

Olin siis maanantaina neuvolassa käymässä, kolmannella käynnilläni. Kaikki oli muuten hyvin, mutta paino jatkaa nousemista. Siis tarkoitan reipasta kasvua, kiihtyvällä tahdilla. Alkuraskaudessa se oli vielä ymmärrettävää, koska söin paljon pitääkseni pahoinvoinnin poissa, mutta nyt syön ihan normaalisti. Toki liikunta on vähentynyt liitoskipujen takia, joka voi olla osasyynä painonnousuun. Mutta silti. 

Yleisesti en ole kovin huolissani painonnoususta, sillä imetysaikana ylimääräistä tarvitaan. Olen muutenkin hoikka. Tai olin. Mutta toisaalta, mitä jos paino jatkaa yhä kiihtyvää nousuaan loppuun saakka? Huh. Nyt jo (mamma)housuja kiristää, en millään haluaisi ostaa uusia. M:n raskausaikana painoni nousi yhteensä n. 18kg. Nyt taas paino on jo noussut 13kg. Eli paljon. Lähtöpaino oli kuitenkin samassa kun esikoisen aikaan, eli normipainon alarajalla.

Juttelimme terkkarin kanssa asiasta ja hän ehdotti että menisin sokerirasitukseen. Ihan vain poissulkemaan sen, ettei painonnousu johdu sokereista. Hän sanoi että joskus ainoa oire radista on painonnousu. Vauva oli neuvolassa täysin keskikokoinen (kuten rakenneultrassakin) ja sf-mittakin 19 eli keskikäyrällä (M:n raskaudessa samoilla viikoilla 20,5). Uskoisin kuitenkin että sokerit ovat kunnossa, mutta hyvähän se on tarkistaa.

Terkkari oli tosi ihana eikä syyllistänyt painonnoususta mitenkään, mutta kyllähän se mietityttää. Jotenkin sitä toivoi että kaikki menisi kuten esikoisen aikaan. Vaikka toisaalta olisihan se pitänyt arvata että ei se niin mene. Olenhan kolme vuotta vanhempi ja kroppa tietää jo, mitä on olla raskaana. Kaikki tulee aikaisemmin ja kovempana, niin vatsan kasvu, liitoskivut, harjoitussupistukset kuin painonkin.

Olen paljon asiaa miettinyt ja pähkäillyt. Pitäisikö yrittää syödä vähemmän? Vähentää viljatuotteita? Syödä pienempiä annoksia? Mutta sitten taas toisaalta. Syön ihan normaalisti, samanlailla kun aina ennenkin. En usko että on järkeä muuttaa radikaalisti ruokailutottumuksia (jos siis oletetaan että sokerit kunnossa). Ehkä vain kroppani valmistautuu imetykseen tällä kertaa tuhdimmin? Terkkari ei kommentoinut asiaa sen kummemmin, kuin että tutkitaan sokerit. Hän ei vaikuttanut huolestuneelta, eikä ehdottanut ruokavalion muutoksia.

Olisi kiva saada vertaistukea muilta. Näin reipas painonnousu on itselleni hyvinkin vieras asia, ja selkeästi hämmentää. 

Raskausviikko 23+0. Baby Showerit!

Viikonloppuna juhlittiin ihanan siskoni Baby Showereita! Yllätys onnistui ainakin lähes täysin ja juhlat olivat todella onnistuneet. Oli hyvää syötävää, ihania lahjoja, arvuutteluja ja naurua. Vauvan sukupuolta ei siskoni vielä tiedä (vaikka minulla onkin vahva fiilis kumpi sieltä on tulossa ;)), joten koristeet olivat sen mukaiset.

Ohjelmassa meillä oli tervetuliasmalja, lahjojen availua, Baby Shower -visa, kahvittelua ja arvuuttuja. Olimme tehneet leikekirjan, jossa jokaisella sivulla oli joku arvuuttelu, kuten Arvaa vauvan sukupuoli tai Arvaa vauvan syntymäpäivä. Leikekirja toimi samalla sekä vieraskirjana että valokuva-albumina, tarkoituksena liittää juhlista otetut kuvat kirjaan jälkikäteen. Minulla oli samanlainen omissa Baby Showereissani kolmisen vuotta sitten, ja se on aivan ihana muisto mahtavista juhlista <3

Päivä oli aurinkoinen ja pääsimme ottamaan muutaman kuvan myös terassille. Otimme "siskokset-raskaana" kuvan, mistä tuli aika ihana! 

Kävin eilen neuvolassa, mistä kirjoittelen paremmalla ajalla vähän lisää, sekä vähän muitakin kuulumisia. Sen verran vielä tähän, että vauva painaa nyt noin puoli kiloa (ja todennäköisesti painaa ihan oikeastikin, sillä meidän pikkuinen tuntui kasvavan täysin keskikäyrällä)! Tämä tarkoittaa siis, että jos hän nyt päättäisi tulla ulos, laskettaisiin tämä synnytykseksi ja pikkuinen yritettäisiin pelastaa <3 Ihana, merkittävä etappi. Vaikka tietenkin toivon koko sydämestäni että vauva olisi masussa vielä vähintään 14 viikkoa (eli 3,5 kuukautta, vain!)!

Miten noudatan raskausajan ruokarajoituksia?

Ajattelin kirjoittaa aiheesta, johon törmään päivittäin. Eli raskausajan ruokarajoitukset. Varmasti kaikki muutkin raskaanaolevat joutuvat miettimään näitä, jos ei päivittäin niin vähintään viikottain. Tapoja on monia ja vaikka meillä on tarkasti säädellyt rajoitukset, on silti monia ruokia, joiden käyttämisestä on monilla ristiriitaista informaatiota. 

Kun tässä avaan ruokarajoituksia, pohjautuvat ne täysin THL:n & Eviran säännöksiin (ks. eviran nettisivuilta koko taulukko). Otin tähän mukaan vain raskausajan ruokarajoitukset, en siis koko väestön rajoituksia, jotka luonnollisesti pätevät myös raskaanaoleville. Muutin myös järjestystä. Näiden pohjalta antaa myös neuvola omat (tai eviran kopiot) ruokarajoituksista. Tai itseasiassa tässä raskaudessa minulle annettiin vain linkki eviran sivuille, kun esikoisen aikaan sain lappusen missä lukivat kaikki rajoitukset.

Raskausajan ruokarajoitukset ja miten noudatan niitä? 

1. Raa’at, vakuumipakatut tai itse valmistetut graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet sekä mädit, pateet ja sushit: Vain kuumennettuna (sisälämpötila väh. 70 astetta). Sushia, mätiä ja pateita vältetään. (Peruste: Listeria monocytogenes -bakteeririski. Ruokamyrkytys, johon liittyy raskauden aikana keskenmenovaara.) 

En syö lainkaan raakaa kalaa tai muita yllämainittuja kalatuotteita. Kaloja syön vain kuumennettuna (esim. uunilohta). Mätiä tai pateita en syö. Sushilla puolestaan käyn, mutta syön vain kasvissusheja, joissa ei ole levää (eli avokadosushia, munakassushia ym.)

2. Maksa, maksaruuat, maksamakkarat ja -pasteijat: Maksaruokia (kuten maksalaatikko) vältetään koko raskauden ajan. Maksamakkaraa ja -pasteijaa voi syödä rajoitetusti (max. 200g/vko, max. 100g/ateria tai 30g=2 viipaletta/vkr). (Peruste: Raskauden aikana liiallinen A-vitamiinin saanti voi johtaa epämuodostuma- ja keskenmenoriskiin.)

En käytä ollenkaan maksatuotteita. Rakastan maksalaatikkoa ja himoitsen sitä, mutta jaksan pidättäytyä raskauden ajan. Maksamakkaraa tykkään myös syödä, mutta käyttäisin sitä paljon enemmän kuin sallitut määrät, joten helpompi on vain olla ostamatta sitä kotiin.

3. Raaka liha (mm. tartarpihvi, raaka kokoliha (pihvi), salami, metvursti ja ilmakuivattu kinkku): Vältettävä kaikkia, koska näitä ei ole kuumennettu. Pihvit on kypsennettävä läpikypsäksi. (Peruste: EHEC-bakteeri-infektioriski, salmonellariski, yersinia-infektioriski, toksoplasmariski)

Noudatan täysin. Tämä on yksi haastavimmista rajoituksista, sillä rakastan puoliraakaa pihviä, metvurstia ja ilmakuivattua kinkkua. En kuitenkaan halua ottaa riskiä ja 9kk on kuitenkin hyvin lyhyt aika ihmisen elämässä...

4. Pastöroimattomasta maidosta valmistetut juustot sekä pastöroidusta maidosta valmistetut pehmeät juustot: Ei kuumentamattomina, väh. 70 astetta eli kuplivan kuumaksi kuumennettuna. (Peruste: Listeria monocytogenes -bakteeririski. Ruokamyrkytys, johon liittyy raskau- den aikana keskenmenovaara.)

Noudatan täysin. Tätä pitää välillä miettiä enemmänkin. Eli ei mitään pehmeitä juustoja ja kovien juustojen tulee olla pastöroituja. Kysyin neuvolasta mitkä pehmeät juustot kuuluvat pehmeisiin, ja sain vastaukseksi, että mm. fetajuustoa, raejuustoa, tuorejuustoa ja mozzarellaa (ja tietenkin nämä muut kuten sinihomejuusto ja valkohomejuusto) ei saa syödä. Esim. fetajuuston kohdalla käyttörajoitus riippuu valmistajan prosessista, sen takia antavat yleissäännön että niitä ei saa syödä. 

Tähän väliin Valion omat rajoitukset juustoissa (lue kokonaisuudessaan täältä): 

- Kaikki Valion kypsytetyt juustot valmistetaan pastöroidusta maidosta ja ovat näin turvallisia myös raskauden ja imetyksen aikana.  

- Valio sulatejuustojen valmistusprosessissa on voimakas lämpökäsittely, joka tuhoaa mikrobit. Tuotteet pakataan myös kuumana, joten se on turvallinen myös raskaana oleville ja imettäville. 

- Valio Viola tuorejuusto pastöroidaan kokonaisuudessaan valmistusprosessin aikana ja pakataan kuumana. Siksi kaikki Valio Viola® tuorejuuston makuvaihtoehdot ovat turvallisia raskaana oleville ja imettäville. 

- Valion raejuustot valmistetaan pastöroidusta maidosta ja valmistusprosessissa on useita lämpökäsittelyvaiheita. Siksi raejuusto katsotaan listerian suhteen vähäriskiseksi tuotteeksi. (Itse en raejuustoa syö raskauden aikana, sillä sitä ei voida todeta täysin turvalliseksi edes Valiolta) 

- Valio Eila® kotijuusto ja Valio Eila® salaattijuustot (=fetajuusto) on valmistettu pastöroidusta maidosta ja valmistustilojen sekä tuotteiden laatua ja turvallisuutta valvotaan tarkasti. Näissä tuotteissa tai niiden valmistustiloissa ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana todettu listeriaa.  (En itse syö näitä raskausaikana, koska riski kuitenkin löytyy)  

 - Viranomainen suosittaa pastöroidusta maidosta valmistetut pehmeät juustot (esim. Valio AURA® sinihomejuusto ) nautittavaksi kuumennettuna. 

5. Lakritsi- ja salmiakkimakeiset: Ei suositella. (Peruste: Lakritsi- ja salmiakkimakeiset sisältävät glysyrritsiiniä, jonka turvallisesta käyttömäärästä ei ole tietoa. Korkea glysyrritsiinipitoisuus nostaa verenpainetta, lisää turvotusta ja voi aiheuttaa keskenmenovaaran ja on mahdollisesti yhteydessä lapsen kehityshäiriöihin. Pienet annokset (esimerkiksi annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen) eivät ole haitallisia.)

Noudatan täysin, enkä syö edes muutamaa. Muutamasta tulisi vain kauhea himo syödä enemmän, joten helpompi olla syömättä ollenkaan.

Lähde: google

6. Kala: Haukea vältetään kokonaan raskauden aikana ja imetettäessä. (Peruste: Korkea elohopeapitoisuus.)

En syö haukea lainkaan raskauden aikana.

7. Raakamaito ja pastöroimaton maito: Käytettävä mahdollisimman nopeasti ja vain kuumennettuna. (Peruste: Yersinia pseudotuberculosis, listeria-, EHEC-, salmonella- ja campylobacter -bakteeririski.)

En käytä muutenkaan.

8. Pakastevihannekset ja valmisruuat: Kuumennettava kiehuvan kuumaksi ennen nauttimista. (Peruste: Listeriabakteeri-infektioriski. Ruokamyrkytys, johon liittyy raskauden aikana keskenmenovaara)

Syön satunnaisesti töissä valmisruokia, mutta kuumennan aina kiehuvan kuumaksi ennen ruokailua.

9. Korvasieni: Ei käytetä. (Peruste: Käsittelystä huolimatta korvasieni­myrkkyjäämiä)

Noudatan.

10. Kahvi ja muut kofeiinipitoiset (esim. kola, energiajoumat ja kofeiinia sisältävät makeiset, purukumit ja suklaapatukat sekä ravintolisät): Turvallinen kofeiinin saannin raja on 200mg kofeiinia  päivässä (esim. 3dl kahvia). Energiajuomat kielletty. (Peruste: Kofeiini kulkeutuu istukan kautta sikiöön ja rintamaidon kautta lapselle. Tieteellinen näyttö kofeiinin turvallisen saannin rajasta lapsille ja nuorille on vähäinen. Kofeiiniherkille ja raskaana oleville sekä lapsille kofeiini saattaa aiheuttaa jo pieninä annoksina sydämentykytystä ja vapinaa sekä unihäiriöitä, jos sitä nautitaan ennen nukkumaan menoa.

Noudatan täysin tällä hetkellä. Normaalisti joisin kahvia erittäin paljon aamuisin, mutta päivisin en ollenkaan. Voisin nytkin juoda mieluusti kahvia, mutta pahoinvoinnin myötä jätin kahvin pois. Muutama viikko taaksepäin testasin kahvia uudelleen: join kupillisen capuccinoa aamupäivällä. Ei olisi kannattanut... Kärsin huonosta olosta ja tärinästä koko loppupäivän. Joten ei kiitos enempää kahvia minulle raskausaikana!

11. Alkoholi: Kielletty. (Peruste:  Vaarantaa lapsen normaalin kasvun ja kehityksen.)
Noudatan.

12. Yrttiteejuomat: Ei suositella. (Peruste: Turvallisuudesta ei ole tietoa, voivat sisältää luontaisia haitta-aineita.)
Noudatan. 

13. Öljykasvien siemenet (esimerkiksi pellavan- ja auringonkukan siemenet): Pienet määrät pellavansiemeniä esimerkiksi leivissä eivät ole haitaksi. (Peruste: Siemenissä maaperän raskasmetalleja, erityisesti kadmiumia.)
Saatan laittaa joskus salaattiin vähän siemeniä ja syödä leipien mukana, mutta en käytä noin muuten ruuan laitossa.

14. Inkiväärivalmisteet ja -tee sekä inkivääriä sisältävät ravintolisät: Ei suositella. (Peruste: Sisältävät haitallisia aineita, turvallisesta käytöstä ei ole tietoa.)

Noudatan.

15. Merilevävalmisteet: Ei käytetä, jos jodipitoisuus ei ole tiedossa tai tuotteen jodipitoisuus on korkea. (Peruste: Haitallisen korkeita jodipitoisuuksia ja korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Liiallinen jodin saanti on haitallista kilpirauhasen toiminnalle ja sikiön kasvulle.)

Noudatan. Kun menen (kasvis)sushille, otan aina merilevän pois. En itseasiassa kummemmin välitä merilevän mausta.

Huh. Aikamoinen litania. Kokonaisuudessaan noudatan siis aikalailla täysin ruokarajoituksia. Minusta 9 kuukautta on hyvin lyhyt aika ihmisen elämästä. Miksi ei voisi sen aikaa pidättäytyä joistain herkuista, jotka saattavat olla vaaraksi vauvalle? Loppujen lopuksi itselleni pahimmat jutut ovat salmiakki, metvursti, maksalaatikko ja -makkara sekä feta- ja mozzarellajuusto. 

Olen huomannut että monilla on väärä kuva siitä, miksi salmiakkia ei saa syödä. Vielä M:n aikaan salmiakin syöntiä rajoitettiin vain verenpaineen nousun takia, mutta nyt on (vuonna 2016) tullut uusi tutkimus, joissa on todettu että salmiakin syönnillä on mahdollisesti yhteys lapsen kehityshäiriöihin ja voi aiheuttaa keskenmenoriskin.

Minusta kaikki voivat tehdä kuten itse haluavat, enkä tuomitse ketään. Ainoat asiat mitä katson erittäin pahalla, on alkoholin käyttö (siis käyttö, ei vain maistaminen) ja tupakan polttaminen raskauden aikana. Itse olen ihan sinut rajoituksien käyttä, enkä halua ottaa turhia riskejä. Esimerkiksi, todennäköisyys että saat listeriabakteeri-tartunnan kun "vain vähän maistat" vaikka sinihomejuustoa tai raakaa kalaa, on hyvin pieni. Mutta, jos saat tartunnan, voit saada keskenmenon tai voit aiheuttaa lapsellesi vaikean vammaisuuden. Miksi ottaa se riski?

Aihe herättää varmasti paljon keskustelua ja kuten sanoin, kaikki tekevät niin kuin itsestään tuntuu parhaalta. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten te noudatatte ruokarajoituksia, miksi ja mitä olette mieltä asiasta? 

Raskausviikko 22+0. "Se on vaarallista"

Tänään alkoi 23. raskausviikko. Tuntuu jännältä ettei enää ole mitään "odotettavaa" ennen äitiyslomalle jäämistä ja synnytystä. Ultrat on käyty ja neuvolakäynnit ovat niin rutiinia että ei niitä odota mitenkään erityisesti. Vaikka ihan siis tykkäänkin käydä neuvolassa.

Luin netistä seuraavan: "Synnytyksestä puhutaan silloin, kun raskaus on kestänyt vähintään 22 viikkoa tai sikiö painaa vähintään puoli kiloa. Sitä ennen kyseessä on keskenmeno." Vau.fi:n mukaan 24. raskausviikolla (eli 23+0) sikiö painaa n. 500 grammaa. Meidän vauva painoi rakenneultrassa viikko sitten 404 grammaa, eli viikon päästä hän painaisi oletetusti puoli kiloa. Nyt siis liikutaan niillä rajoilla, että kohta kyseessä olisi synnytys, ei keskenmeno. Ihania rajapyykkejä, vaikka todellakin toivotaan että nämä pysyvät vain teoreettisina...

Nyt arki pyörii pitkälti normi urillaan, töitä ja lapsiperhearkea. Kiireistä mutta palkitsevaa. Olen voinut oikein hyvin, tosin liitoskivut tulevat herkemmin kun aiemmin. Onneksi silti yleiselo on helppoa ja kivutonta. Harkkasuppareita on myös päivittäin. Ne ovat pahimmillaan aika ilkeän tuntuisia, kun vatsa kovettuu ja jomottelee. En kuitenkaan usko että niistä on mitään haittaa, vaikka toki ajattelin keskustella neuvolahoitajan kanssa asiasta. M:n raskaudessa oli myös vastaavia, vaikkakaan ei näin "kivuliaita".

Eilen kävimme uimassa koko perheen voimin. Tarkoituksena oli päästä ihan kunnolla uimaan matkaa, mutta syystä tai toisesta M veti raivarit joka kerta kun jäi keskenään isänsä kanssa lasten altaaseen. Joten lopputulemana uin vain 50m ja loppuajan leikimme kaikki yhdessä lastenaltaassa. Mutta oli kyllä ihanaa!

Kävimme toissapäivänä hauskan keskustelun esikoisen kanssa. M on nyt sisäistänyt että äidin masun sisällä on vauva ja selkeästi myös sen, että masua pitää varoa:

Minä: "Varo masua, muista että vauva on siellä"
M hymyillen: "Ollaan varovainen. Muuten vauva tulee pois. Se on vaarallista."

Poika oikein painotti viimeistä sanaa. Kerroin sitten että ei se vauva tule pois masusta ennen kesää, mutta vauvaa ja äitiä voi sattua jos ei olla varovaisia. Ihanasti hän tulee halaamaan masua ja antamaan pusun vauvalle <3 Jostain M on taas oppinut hurjasti näitä uusia sanoja, joita käyttää luontevasti puheessaan, kuten: vaarallista, maukasta, pelottavaa, hauskaa, herkullista jne.

M:stä on muuten tullut hyvin omatoiminen. Hän riisutuu itse ja pukeutuu osin itse, haluaa sammuttaa valot ja muutenkin tehdä kaiken itse. Tämä alkoi noin kuukausi sitten, sitä ennen hänellä ei ole ollut oikeastaan halua itsenäiseen pukeutumiseen vaan antoi meidän pukea hänet. Ihan mahtavaa, helpottaa myös arkea kivasti :)

NEXT! Pojille vaatetta kesäksi

Olen aika kaikkiruokainen kun tullaan lastenvaatteisiin. Kriteerinä on se, että miellyttävät omaa silmää. Meillä on suurin osa pojan vaatteista H&M:stä, Lindexistä ja NameItistä sekä muista vastaavista ketjuista. Jotain vaatteita marketeista ja XXL:stä sekä muutamia vaatteita Gugguulta ja PoPilta. Tällä hetkellä suurimman osan ostamme uutena, sillä en ole enää löytänyt tämän ikäiselle kivoja ja ehjiä vaatteita kirpparilta. Lähin kirpparikin on sen verran kaukana, ettei siellä tule käytyä usein ja netistä en tykkää tilata käytettyjä vaatteita (paitsi Gugguun kirpparilta olen ostanut hupparin ja collegepuvun). Viimeisen puolen vuoden aikana on tullut hankittua vain muutama uusi vaate M:lle, sillä kasvuvauhti on hidastunut ja vaatteiden käyttöikä sitä myötä pitenee.

Netissä joskus selailen lastenvaatteita, mutta tuntuu ettei mikään oikein miellytä silmää. Nimenomaan poikien vaatteissa, tyttöjen puolelta löytyisi paljonkin. M:n vauva-aikana eksyin Nextin nettisivuille ja melkein tein tilauksen. Vaatteet oli ihania! Mutta silloin meillä oli jo tarpeeksi vaatteita seuraaviakin kokoja, joten jätin tilauksen tekemättä.

Nyt kuitenkin poikauutisemme kuultua tuli sellainen fiilis, että haluan ostaa vauvalle jotain, juuri hänelle. Jotain poikamaista ja söpöä. Samalla takaraivossani tiesin että vauvalle ei ole jäänyt yhtään kesävaatetta, sillä M oli ensimmäisenä kesänään jo 7-10kk ikäinen. Meillä ei ole myöskään M:lle hankittuna mitään kesävaatteita, kaikki viimekesän vaatteet ovat jo liian pieniä. Eli eikun shoppailemaan!

Selailin eri lastenvaatesivuja, mutta mikään ei sytyttänyt. Oli tylsää, samanlaista tai liian kallista. Mutta sitten muistin Nextin! (Ja tämä ei ole maksettu mainos, haha) Ihania poikien vaatteita, kesäksi varsinkin. Olisin voinut ostaa vaikka ja mitä, mutta päädyin rajaamaan vain tarpeellisimpiin.

Blue All In One 12€, Bibs 3 Pack 9€
Navy Hats 3 Pack 6€

Vauvan haalarin ostin koossa 56. Jostain luin joskus että Nextin koot ovat kuulemma vähän pienempiä, joten tuo menee varmasti heti vastasyntyneelle. Jos Suomen kesä on kuten yleensä, vauva pärjää pitkähihaisilla bodyillä ja pitkillä housuilla joita meillä on paljon tallella (ja jos oikein vilpoista on, niin päälle vielä joku pehmoinen haalari). Jos taas heinäkuussa rikotaan hellerajoja, on hyvä vauvallakin olla kevyempää pääällelaitettavaa. Shortsihaalari on helteeseen juuri hyvä, minkä lisäksi t-paita ja hihattomat bodyt ovat varmasti käteviä. Todennäköisesti vielä toisen shortsihaalarin ostan vauvalle kesäksi ja muutamia hihattomia bodyjä pienissä koossa. Ihan liikaa en kyllä hanki noita kesävaatteita, kun saattaa hyvinkin olla että tulee käytettyä suurimmaksi osaksi vain pitkähihaisia. Riippunee varmaan paljon säästä. Kesävauvojen pukeutumisesta otetaan vastaan vinkkejä! :)

Haalarin lisäksi ostin kuolalappuja/huiveja, jotka olivat oikea menestys M:n aikana. Nuo olivat one size, eli menevät koko vauvaiän (toivottavasti ainakin). Pelastus kuolaavan ja/tai puklaavan vauvan kanssa, ei tarvitse bodya koko ajan olla vaihtamassa.

Näiden lisäksi ostin vielä vastasyntyneen koossa pipoja (oli todella edullinen setti, 3kpl/6€), sillä vauvan päätä pitänee suojata kesäisessä viimassa kuitenkin. Jonkin näköinen hellehattu ostetaan vielä kuumimmille keleille, varsinkin kantamiseen pään suojaksi. Muutoinhan vauva on lähinnä sisätiloissa ja varjossa.

Grey Strap Shoes 20€,  Briefs 7 pack 12€
Blue Pyjamas 3 Pack 28€, Shorts 2 Pack 12€

M:lle ostin tennarit kesäksi koossa 28. Toivotaan että ovat sopivat, muuten lähtevät palautukseen. Kokovaihtoehtoja oli 26, 26.5 ja 28. Tällä hetkellä M:llä on koon 26 kenkiä, jotka alkavat pikkuhiljaa tuntua vähän nafteilta. En uskaltanut siksi ottaa 26.5 kokoa, joten saas nähdä onko koko 28 aivan liian iso. Toivon että kengissä ainakin päätee se, että Nextillä on  pieniä kokoja!

Kesällä meillä on tarkoitus päästä vaipoista eroon, joten ostin valmiiksi alushousuja. Tarkoitus on juhannuksen aikoihin kesällä jättää vaipat pois ja katsoa miten nopeasti opettelu sujuu. Jotain tarra-arkkia ym. saatetaan ottaa mukaan harjoitteluun, pitää vielä miettiä asiaa. Tämä on hyvä toteuttaa kesällä, niin että M on kesälomalla eikä tarhassa ja niin ettei pikkuveli ole vielä syntynyt. Kaikki huomio esikoiselle :)

Tämän lisäksi ostin yökkäreitä, sillä meillä on vain kahdet oikean kokoiset tällä hetkellä, joista toiset on koko ajan pesussa. M on aika kuumakalle, ja tykkää eniten shortsi+t-paita yhdistelmästä yökkäreissä. 

Kesäksi ostin vielä kahdet shortsit perusväreissä, jotta noiden kanssa voi sitten yhdistää kaikkia kivoja värikkäitä paitoja. Shortseja meidän pitää ostaa vielä lisää silmälläpitäen tulevaa vaipatpois-projektia. 

Nextillä oli kaikenlaisia söpöjä uimiseen tarkoitettua vaatteita, uikkareita ja pyyhkeitä. Vielä en niitä ostanut, mutta tarkoituksena on hankkia M:lle ainakin sellainen UV-suojainen kokouikkari. Noissa nextin uikkareissa ei suoraan ainakaan lukenut että niissä olisi UV-suoja (lukee "sunsafe"), joten voi olla että ostamme ne jostain muualta.

Tein tilauksen Nextille tiistaina ja torstaina sain tekstiviestin missä kysyttiin toimitusajankohdan sopimista. Mahdollisuuksia oli samana päivänä tai seuraavana päivänä. Valitsin tämän päivän, joten tuotteet toimitetaan tänään kotiovellemme veloituksetta. Ihan mahtavaa! Ei tarvitse maksaa eikä hakea postista pakettia. 

Oletteko te käyttäneet Nextin vaatteita? Mitä mieltä olette laadusta?

Rakenneultrassa rv21+0

Kuten tiedätte, kävimme eilen kauan ja hartaasti odotetussa rakenneultrassa. Jännitin ultraa ilmeisesti aika paljonkin, sillä en meinannut millään nukkua koko yötä. Heräilin vähän väliä ja lopuksi heräsinkin jo 4.15. Eikä väsyttänyt ollenkaan. Se oli toisaalta ihan hyvä, sillä sain ihan rauhassa laittaa itseni valmiiksi töihin ja syödä aamupalan, ennen miespuolisten heräämistä. 

Veimme pojan miehen kanssa yhdessä tarhaan ja ajoimme synnärille aamuruuhkassa, meillä oli aika varattuna jo klo 8. Pääsimme vähän kahdeksan jälkeen sisään ja pian jo makasinkin ultrattavana. Kätilö aloitti vauvan päästä, mittasi päänympäryksen ja aivot. Sitten hän katsoi selkärankaa, mahan ympärystä ja munuaisia. Sydän katsottiin tarkkaan läpi ja mitattiin reisiluu ja kyynärluu.

Kaikki oli kunnossa! <3 Vauva vastasi täsmälleen viikkoja, siis täsmälleen. Kaikki mitat vastasivat   viikkoja 21+0, eli vauva kasvaa erittäin keskiarvoisesti. Kätilö kertoi että näillä viikoilla vauvan koko voi poiketa jopa kaksi viikkoa kumpaan suuntaan tahansa, ilman että huolestuttaisiin. Vauvat kasvavat jo näillä viikoilla niin omaan tahtiin, jonka perimä päättää. Painoarvioksi saimme 404 grammaa.

Sanoin jossain vaiheessa kätilölle, että mielellämme haluaisimme saada tietää sukupuolen, jos se vain näkyy. Ja niinhän siellä näkyi hienot ulokkeet jalkojen välissä! Eli meille tulee...

POIKA! <3

Olemme ihan valtavan onnellisia! Näinhän sen pitkin mennä, meistä tulee kahden ihanan pojan vanhemmat <3 Olin hieman yllättynyt, sillä olin nähnyt jo pidempään tyttöunia ja etiäinen oli kääntynyt enemmän tyttöön. Mutta meille tuleekin poika! Miten ihanaa!

Tuolla ensimmäisellä kuvalla ilmoitimme facebookissa raskaudesta tänään <3 M:n raskaudestahan emme missään vaiheessa ilmoittaneet julkisesti, mutta pojan synnyttyä laitoimme kuitenkin kuvan. (Lisäykseksi, minulla on julkaisuissa rajattu yleisö, joten kaikki kaverini eivät julkaisuja nää) Tällä kertaa päätimme kuitenkin että julkistamme raskauden facebookissakin tuttavillemme:)

Äitiyspakkaus 2017!

Ennen rakenneultrauutisia... Uusi äitiyspakkaus on julkistettu!

Mun mielestä tämä on aivan ihana! 

Suosikkini ovat seuraavat:

Kela-Kertun facebook sivuilla voi käydä katsomassa tuotteiden esittelyä, tulivat juuri myös Kelan nettisivuille!

Itse olen todennäköisesti siinä välissä, että voisin valita pakkauksien välillä. Tuota rajaa ei ikinä oikein voi tarkkaan sanoa, mutta jos hakisin nopeasti "Kela-neuvolan" jälkeen pakettia, saisin varmaan vanhan. Mutta jos lykkään toukokuuhun, on todennäköisesti vuoden 2016 pakkaus jo jaettu loppuun ja saan uuden. Aion ainakin yrittää saada uuden :) Molemmat ovat kyllä ihania! 

Mitä te tykkäätte uudesta äitiyspakkauksesta?

Mahan vertailua puolivälissä

Ehdinpä ottaa mahakuvan eilen. Vaikka olikin vähän hämärää vielä ja kuvasta tuli sumea. Mutta hei, toinen kunnon mahakuva tähän raskauteen! Edistystä! Ehkä voisi ottaa taivoitteeksi saada vaikka neljä kuvaa yhteensä tässä raskaudessa? M:n raskaudessa tuli otettua kuva joka viikko, heh. Näin se kai menee kun on toinen kyseessä, ei vaan ehdi (eikä jaksa)....

Sitten niihin kuviin!

Pikkukakkosen raskaus:

Täällä edellinen kuva (rv12+4)

M:n raskaus samoilla viikoilla:

Kuvista huomaa että vatsa on aavistuksen isompi, mutta turvotusta on myös selkeästi enemmän. Myös mm. lanteet on leventyneet (minkä huomaa siitä, että nyt jo jotkut housut puristavat vaikka viimeksi näin oli vasta pidemmällä raskaudessa).

Mahojen kokoero tuntuu isommalta livenä, kuin näin kuvia katsellessa. Tuntuu että vatsa on valtava, kun vertaa esikoisen raskautta, vaikka ehkä tuo ero ei nyt niin iso olekaan loppujen lopuksi...

Ja muuten! Viime raskaudessa huomasin linea negran alkavan muodostua rv 19+0 alusta ja tässä 21+0 kuvassa se alkaa näkyä selvästi. Mutta tässä raskaudessa sitä ei ole vielä ilmestynyt ollenkaan! Linea negrasta ja sen linkistä sukupuoleen on kirjoitettu mm. seuraavaa:

"Eräs omituisimmista raskauteen liittyvistä ilmiöistä on linea negra - siis se tumma viiva, joka joillakin naisilla ilmestyy navan seutuville vain hävitäkseen taas, kun raskaus on ohi. 

- Joillekin raskaana olevillehan tulee ruskea pigmenttiviiva alamahaan. Ja se on ihan varmana pidetty tieto, että jos jollakin on oikein voimakas viiva ja jos se ylittää navan, on lapsi poika. Ja varsinkin, jos viiva ylittää navan niin, että siihen tulee pieni mutka, että se viiva muodostaa vähän niin kuin semmoisen pippelinkuvan, niin lapsi on poika. Ja jos ei ole viivaa lainkaan, niin se on tyttö, Ojala kertoo." Lähde: yle.fi

Huomenna sitten rakenneultrauutisia!

EI HALUU!

Ei haluu, ei haluu, EI HALUU!! Kuulostaako tutulta? Meillä tästä on tullut arkipäivää. M on saavuttanut jo reilun 2 vuoden ja 4 kuukauden iän ja on selkeästi päässyt haluan/en halua-vaiheeseen. On tätä toki jatkunut jo useampi kuukausi. Tunteet tulevat erittäin vahvoina, niin ne positiiviset kuin negatiivisetkin. Se on rankkaa pienelle leikki-ikäiselle kun pitää kokea kaikki niin suurena. 

Meillä toistuu kotona usein tuo "ei haluu". Jos on jotain mitä poika ei todellakaan halua, vastaukseksi saa aina saman. Se usein toistetaan vielä moneen kertaan ja viimeinen kerta on lähes itkuhuutoa. Poika on tulinen ja itsepäinen, mutta leppyy nopeasti. Tulee molempiin vanhempiinsa.

Otetaan esimerkiksi vessassa käynti. Meidän ihanasta ja hyvin alkuun lähteneestä pottailutaipaleesta huolimatta, vessahommat ovat jämähtäneet. Isosti tähän luonnollisesti vaikuttaa ummetus, josta poika kärsi pitkään (thank god se on nyt helpottanut!). Kun pojalta kysyy onko vessahätä, on vastaus aina tuo sama "ei oo" tai "ei haluu", moneen kertaan toistettuna. Kuitenkin jos tilanne on niin sanotusti päällä, suostuu poika useimmiten tulemaan vessaan. Meillä on siis vaipat, mutta isommalla hädällä käydään pöntöllä, toki yleensä meidän aloitteestamme. (Todettakoon, että tämä on helpottamassa tällä hetkellä. Mm. eilen M pyysi itse päästä pissalle, vaikka olikin vaipat.)

lähde: google

Toinen "ei haluu"-tilanne on kun M suuttuu jostain. Sillon on ihan sama mitä ehdottaa, niin saa kaikkeen vastaukseksi saman. Ja jos hän on päättänyt että haluaa jotain tiettyä asiaa, niin kaikki muut ovat "ei haluuuuu"-kategoriaa. Koita siinä sitten pukea huutavalle pojalle toppahaalaria kun hän ei halua missään nimessä halua haalaria päällensä. Ei ole helppoa voin sanoa. Onneksi usein löytyy edes joku pieni asia mitä hän haluaisi tehdä toppahaalari päällä, jolloin saamme yhteisymmärryksen. (Tulisipa kesä jo!)

Onneksi kuitenkin hyvällä tuulella ollessaan, eli suurimman ajan, on poika iloinen ja aurinkoinen ja vastaa lähes kaikkeen "joooo, haluun!". 

Suuriin tunteisiin kuuluu myös pelko. Ensimmäisinä kertoina kun poika tuli säikähtäneenä syliini sanoen "M:a pelottaa", olin hämmentynyt. Mietin ensin oliko se vain jotain mitä oli keksinyt tarhasta tai lastenohjelmista, mutta tämä toistui. Useimmiten pojan pelon aiheena ovat koiramme (jotka ovat erittäin kilttejä, toki aktiivisia mutta eivät ole tehneet M:lle ikinä mitään), pimeys tai lastenohjelma. Tai joku asia, mitä hän ei osaa vielä pukea sanoiksi ja joutuu miettimään vähän aikaa mitä hän nyt pelkäsikään. Pelon tunne menee aina halilla pois (tai lastenohjelmien kohdalla vaihdamme tietenkin ohjelmaa tai laitamme television pois). 

Yksi suurien tunteiden kategoriaan menevä on myös suru. M on hyvin empaattinen ja tulee hyvin surulliseksi jos näkee muiden surevan, vaikka vain kirjasta. Tai jos hän ikävöi isäänsä. 

M myös rakastaa suuresti. Suukkoja ja haleja jaetaan kaikille. Välillä hän ei meinaa lopettaa pussaamista ollenkaan, vaan pitää päästä kiinni ja antaa joka puolelle pusuja. Aina kun lähdemme pois kylästä, annetaan halit ja vähintään lähetetään lentosuukot kaikille. Ihana M <3

Suureet tunteet ovat osa elämää, mutta varmasti niiden tasaannuttua on vähän helpompaa. Vaikkakaan noita positiivisia juttuja en vaihtaisi mistään hinnasta. 

Onneksi poika puhuu ja ymmärtää niin paljon, että voimme keskustella asioista. Puheen kehitys on todella hyvällä mallilla, hän puhuu jo erittäin pitkiä lauseita ja osaa kertoa mitä on tapahtunut tai tulee tapahtumaan. Juttelemme tarhan jälkeen mitä poika on tehnyt ja kenen kanssa leikkinyt. Hän tulee kertomaan pitkiäkin tarinoita näkemistään kaivureista tai traktoreista, tai viikko sitten tehdystä mökkireissusta. Tai siitä mitä hän oli leikkimässä. On hauskaa seurata pojan pään liikkeitä ja ihanaa että hän osaa jo kertoa mitä haluaa ja mitä ei ;)

Miten muiden samanikäisten kanssa? Tahdotaanko teilläkin paljon?

Se on tyttö jos...

Löysin tällaisen hauskan vanhan kansan sukupuolitestin iltasanomien sivulta. Siis täyttä faktaa, eikö? ;) Laitoin tummennetulla ne mitkä pätevät meillä (niistä joista nyt ylipäänsä pystyi sanoman mitään).

Se on tyttö, jos...

...sänky on hedelmöityshetkellä ollut poikittain lattialautoihin nähden.

...odottavan äidin katse on lempeä.

...äidin vatsa leviää sivusuuntaisesti.

...äiti kärsii närästyksestä.

...äiti kärsii voimakkaasta pahoinvoinnista.

...yhdynnässä on oltu pari päivää ennen ovulaatiota (tyttösiittiöt ovat pitkäikäisempiä).

...vauvan syke on nopea.

...aiemmin syntynyt sisarus on syntyessään huutanut äitiä.

...isä on saunonut ahkerasti (tyttösiittiöt kestävät lämpöä paremmin).

...isä on vanhempi.

...lapsi on siitetty alakuun aikaan.

...lapsi on siitetty etelätuulen aikaan.

...vatsa on enemmän vasemmalla.

...äiti on nauttinut paljon maitotuotteita.

...äiti rumenee raskauden aikana (tyttö vie äitinsä kauneuden).

Lähde: google

Se on poika, jos...

...tuore aviopari on valvonut koko hääyön.

...sänky on hedelmöityshetkellä ollut lattialautojen suuntaisesti.

...äidin kasvoissa on paljon maksaläiskiä.

...äidin vatsaan muodostuu ns. linea negra, pystysuuntainen tumma viiva; poika on varma etenkin, jos viiva ylittää navan ja siihen muodostuu mutka.

...jos odottavan äidin katse on terävä.

...jos äidin maha on eteenpäin työntyvä.

...yhdynnässä on oltu täsmälleen ovulaatiopäivänä tai pian sen jälkeen.

...vauvan syke on rauhallinen.

...jos aiemmin syntynyt sisarus on huutanut syntyessään huutanut isää.

...isä on nuori.

...lapsi on siitetty yläkuun aikaan.

...lapsi on siitetty pohjoistuulella.

...jos mies on hedelmöitysyönä kietonut oikean kiveksensä ympärille sinisen nauhan ja noussut naisen päälle oikealta puolelta sänkyä (tytön kanssa päinvastoin).

...sängyn alla on hedelmöityshetkellä ollut miehisiä työkaluja, kuten vasara.

...lasta tehdessä miehellä on ollut karvalakki päässä ja kintaat kädessä.

...jos vatsa on enemmän oikealla.

...jos raskausaikana löylyä heitettäessä kiuas paukahtaa.

...isä on juonut runsaasti kahvia.

Kuten voitte kuvitella, täällä jo jännittää. Päivät vähenevät, enää viisi päivää ultraan. Jännittää onko kaikki hyvin. Jännittää saadaanko tietää sukupuoli. Jännittää onko siellä tyttö vai poika. 

Tällä hetkellä olisin enemmän hämmästynyt jos ultraaja sanoisi siellä olevan poika. Ennemmin uskon että siellä on tyttö, tai sitten että ei saada tietää sukupuolta ollenkaan. Mutta, you never know.

Mitä te luulette, kumpi sieltä tulee?