Kevät on tulossa, sen haistaa jo ilmasta ja kuulee lintujen viserryksestä. Aamubussiin päästyäni alkaa aurinkokin jo nousta horisontista.
Aurinko tekee ihmeitä. Kevät on parasta aikaa vuodesta, ihan ehdottomasti!
Taapero nukkui eilen ensimmäistä kertaa aikoihin kokonaisen yön omassa sängyssään. Pinnasänky on siirretty huoneeseemme, koska viime viikolla olimme jo aika epätoivoisia unen suhteen. M alkoi siis heräillä pari viikkoa sitten keskellä yötä, eikä nukahtanut enää. Saattoi valvoa kahdesta neljään tuntia ennen kuin nukahti.
Kokeilimme eri taktiikoita yöheräilyyn. Myöhemmin nukkumaan, aiemmin nukkumaan, sauna ja kylpy illalla, lyhyemmät päiväunet, tarhapäivä, ei tarhapäivää, iso iltapala, meidän vieressä nukkuminen, pinnasänky meidän jalkopäässä, päät pinnasänkyä kohden, antaa nukahtaa itsekseen (no ei nukahtanut vaan saatiin maailman mahtavin huutokonsertti), hyssytellään, pidetään aloillaan, annetaan pyöriä ja nousta vapaasti, ei oteta viereen jos herää, otetaan viereen kun herää ja niin edelleen...
Paras vaihtoehto oli, että poika nukkui vierellämme koko yön. Silloin pystyi heti reagoida jos meinasi herätä, ja niin poika saattoi havahtua unesta mutta ei herännyt kokonaan.
Olen tullut siihen tulokseen että poika käy läpi mielessään uutta elämäntilannetta, eli päiväkodin aloitusta, ja se tekee hänet levottomaksi öisin. M ei siis huuda (paitsi jos ei itse reagoi mitenkään siihen että on hereillä) vaan on vaan hereillä. Pyöriskelee, pyrkii nousemaan, juttelee, tökkii, välillä torkkuu tai hypistelee unilelua, mutta on kuitenkin hereillä.
Toivotaan että tämä vaihe helpottaa pikkuhiljaa ja uni alkaa taas maistumaan.
Mites muiden taaperoiden unet? Onko päiväkodinaloitus häirinnyt unia?
