Tuntuu itseasiassa väärältä kirjoittaa "vieläkin" yhdessä koossa. Sillä nythän on kuitenkin 8 kokonaista päivää laskettuun aikaan. Nyt siis mennään rv38+5 ja voitte vain kuvitella miten kärsimätön alan olemaan. Ei pitäisi olla, sillä tässähän voi mennä pahimmillaan yli pari viikkoa siihen että vauva saapuu, mutta silti... Minkäs sitä itsellensä mahtaa.
 |
| Kesäpäivän viettoa Kaivarissa. |
Nyt on oikeastaan viikko menty niin, että menen joka ilta nukkumaan odottaen että vedet menisivät tai supistukset alkaisivat. Nyt huomaan jo että aamuisin olen vähän pettynyt kun ei mitään olekaan tapahtunut. Huh, voin vain kuvitella miten kärsimättömänä sitä ollaan jos joudutaan odotella vielä viikkoja... Onhan se helppo sanoa että relaa, kyllä se sieltä tulee. Ja vielähän on aikaista.
 |
| Kissa on ottanut vauvan kehdon omaksi sängykseen... |
No mutta asiaan. Kärsimättömyyden lisäksi ei synnytyksestä ilmeneviä oireita ole ollut ennen toissailtaa. Perjantai-iltana menin nukkumaan vähän aiemmin kun yleensä ja mies lähti vielä kaverinsa kanssa pelailemaan. Heräsin yhtäkkiä kovaan alavatsakipuun, jonka tunnistin supistukseksi. Se oli tosin pitkäkestoinen, mutta lievennettyään tuli toinen. Kolmannen supistuksen kohdalla soitin miehelle että tulisi kotiin jos tuleekin lähtö.Tunnin aikana tuli yhteensä neljä supistusta, jotka olivat 20-10 min välein. Olin tosi innoissani, josko vauva jo tulisi!
Nuo olivat selkeästi voimakkaampia suppareita kuin normaalit harjoitusupistukset, mutta eivät toki vielä yhtä voimakkaita kuin viime synnytyksessä. Soitin synnärillekin varmistaakseni ohjeet lähtöön ja he neuvoivat vain rentoutumaan kotona ja odottelemaan, kuten olin ajatellutkin. Näin me sitten tehtiin ja pikkuhiljaa supistusten väli vain piteni ja voimakkuus laski. Yhdeltä kellotin viimeiset, minkä jälkeen nukahdin.
 |
| Tänään rv38+5. |
Seuraavana aamuna heräsin (täysin uupuneena edellisestä illasta) ihan normaalissa olotilassa eikä seuraavana iltanakaan tullut enää suppareita. Joten voidaan siis todeta varmaan etteivät nuo olleet vielä lähelläkään synnytyssuppareita, vaan jotain paikkoja valmistelevia... Harmitti kyllä vietävästi ettei päästy vielä synnyttämään.
Huomenna on se päivä kun M:n synnytys käynnistyi (38+6 juuri ennen puoltayötä täysin yllättäen), joten sormet ristiin että pikkuveli seuraa isoveljensä mallia ja saapuu pian!
