On niin ihanaa kun kunnon kesä on vihdoin alkanut. Voi käyttää shortseja! Ja jätkälle ei tarvitse pukea kauheaa kerrosta vaatteita ulos lähtiessä.
Olemme käyttäneet hyväksi hyvät ilmat ja käyneet paljon ulkoilemassa. Koirien kanssa vaunulenkeillä, leikkimässä puistoissa sekä hiekkalaatikolla ja tänään ensimmäisen kerran ihan hiekkarannallakin. On kiva seurata miten paljon tutkittavaa ja ihmeteltävää löytyy taaperolle maailmasta kodin ulkopuolella.
Nokkamuki sekä vesipullo on olleet ahkerassa käytössä lämpiniä päivinä. Veden juominen on jätkästä kivaa. Onneksi näin, eipähän tarvitse tuputtaa ja huolehtia riittävästä nesteen saannista. Ostin tosissaan matkanokkamukia etsiessäni vahingossa ihan isojen poikien juomapullon. Sellaisen mitä aikuisetkin käyttävät urheilussa. Hups. Mutta onni onnettomuudessa, M imee kaikkea mitä sille suuhun laittaa, joten onnistuu siitäkin juominen yhtälailla.
Tänään rannalla järvivesi oli vielä aika vilpoista, joten helteestä huolimatta M ei kovin pitkään viihtynyt vesileikeissä. Olihan se äidistäkin aika vilpoista se vesi.. Sen aikaa mitä viihtyi niin oli ihan tohinoissaan. Lelulla oli kiva kaivaa hiekkaa ja loiskutella vettä. Ja jos päästi irti ankasta niin aallot toivat sen takaisin, ihmeellistä! Loppureissu lämmiteltiinkin sitten varjossa viltillä eväitä mutustellen ja äitiä pitkin kiipeillen.
Tutti on muuten todella kätevä rannalla ja hiekkalaatikolla, ilman sitä olisi suu täynnä hiekkaa...
M sai viime yönä järkyttävän huutokohtauksen. Heräsi ihan sikeastä unesta kiljumaan suoraa huutoa, eikä edes syli helpottanut. Huuto tuntui kestävän ikuisuuden (varmaan oikeasti pari minuuttia) kunnes loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin. En ole edes vakuuttunut oliko jätkä hereillä huutaessaan, koska silmät olivat koko ajan kiinni... Kamala tunne kun ei mikään auttanut toista.
Kirjoittelenkin jossain vaiheessa M nukkumisesta enemmän. Paljon muitakin ideoita on, kunhan vain ehtisi kirjoittelemaan. Olen nukkunut pojan kanssa päikkäreitä lähes joka päivä, joten omaa aikaa on vasta illalla kotitöiden teon jälkeen...
Noi mystiset yöhuudot on kyllä niin voimaa vieviä :( Ihana kun kesä näyttää vihdoin löytäneen tiensä tänne, ehkä mekin Matiaksen kanssa eksytään rantsuun joku päivä ihmettelemään vettä, tai ostetaan pieni allas parvekkeelle :D
VastaaPoistaNo niin on :( Kannattaa kokeilla, meillä ainakin viihdytään älyttömän hyvin veden parissa :)
PoistaMeilläkin on ollut noita yht'äkkisiä yöllisiä huutoja, mutta nyt ne ovat kyllä onneksi oikeastaan loppuneet. Kovin kummallista se oli, kun näytti tosiaan siltä, että ipana nukkuu. Sylikään ei meinannut auttaa..veikkaisin kuitenkin, että huudot olivat ihan normaalia kehitykseen kuuluvaa.
VastaaPoistaOi, kurjaa että teilläkin näitä oli. Meillä loppui myös tuon jälkeen. On varmaan juurikin kuten sanoit ihan normaalin kehityksen juttuja...
Poista