Raskausviikko 22+0. "Se on vaarallista"

Tänään alkoi 23. raskausviikko. Tuntuu jännältä ettei enää ole mitään "odotettavaa" ennen äitiyslomalle jäämistä ja synnytystä. Ultrat on käyty ja neuvolakäynnit ovat niin rutiinia että ei niitä odota mitenkään erityisesti. Vaikka ihan siis tykkäänkin käydä neuvolassa.

Luin netistä seuraavan: "Synnytyksestä puhutaan silloin, kun raskaus on kestänyt vähintään 22 viikkoa tai sikiö painaa vähintään puoli kiloa. Sitä ennen kyseessä on keskenmeno." Vau.fi:n mukaan 24. raskausviikolla (eli 23+0) sikiö painaa n. 500 grammaa. Meidän vauva painoi rakenneultrassa viikko sitten 404 grammaa, eli viikon päästä hän painaisi oletetusti puoli kiloa. Nyt siis liikutaan niillä rajoilla, että kohta kyseessä olisi synnytys, ei keskenmeno. Ihania rajapyykkejä, vaikka todellakin toivotaan että nämä pysyvät vain teoreettisina...

Nyt arki pyörii pitkälti normi urillaan, töitä ja lapsiperhearkea. Kiireistä mutta palkitsevaa. Olen voinut oikein hyvin, tosin liitoskivut tulevat herkemmin kun aiemmin. Onneksi silti yleiselo on helppoa ja kivutonta. Harkkasuppareita on myös päivittäin. Ne ovat pahimmillaan aika ilkeän tuntuisia, kun vatsa kovettuu ja jomottelee. En kuitenkaan usko että niistä on mitään haittaa, vaikka toki ajattelin keskustella neuvolahoitajan kanssa asiasta. M:n raskaudessa oli myös vastaavia, vaikkakaan ei näin "kivuliaita".

Eilen kävimme uimassa koko perheen voimin. Tarkoituksena oli päästä ihan kunnolla uimaan matkaa, mutta syystä tai toisesta M veti raivarit joka kerta kun jäi keskenään isänsä kanssa lasten altaaseen. Joten lopputulemana uin vain 50m ja loppuajan leikimme kaikki yhdessä lastenaltaassa. Mutta oli kyllä ihanaa!

Kävimme toissapäivänä hauskan keskustelun esikoisen kanssa. M on nyt sisäistänyt että äidin masun sisällä on vauva ja selkeästi myös sen, että masua pitää varoa:

Minä: "Varo masua, muista että vauva on siellä"
M hymyillen: "Ollaan varovainen. Muuten vauva tulee pois. Se on vaarallista."

Poika oikein painotti viimeistä sanaa. Kerroin sitten että ei se vauva tule pois masusta ennen kesää, mutta vauvaa ja äitiä voi sattua jos ei olla varovaisia. Ihanasti hän tulee halaamaan masua ja antamaan pusun vauvalle <3 Jostain M on taas oppinut hurjasti näitä uusia sanoja, joita käyttää luontevasti puheessaan, kuten: vaarallista, maukasta, pelottavaa, hauskaa, herkullista jne.

M:stä on muuten tullut hyvin omatoiminen. Hän riisutuu itse ja pukeutuu osin itse, haluaa sammuttaa valot ja muutenkin tehdä kaiken itse. Tämä alkoi noin kuukausi sitten, sitä ennen hänellä ei ole ollut oikeastaan halua itsenäiseen pukeutumiseen vaan antoi meidän pukea hänet. Ihan mahtavaa, helpottaa myös arkea kivasti :)