Neuvolakuulumiset rv29+1

Kävin eilen neuvolassa. Painoa oli tullut 700g/vko, mutta edellisellä kerralla kaksi viikkoa sitten oli tullut vain noin 80g/vko. Näiden kahden viikon aikana on ilmestynyt myös turvotusta, joten painon nousu voi johtua myös turvotuksesta. Sormuksetkin olen joutunut jo ottamaan pois. M:n raskaudessa ei tullut missään vaiheessa niin paljoa turvotusta että sormukset olisi pitänyt ottaa pois, vasta synnärille mennessä jätin ne kotiin. Ja sain laittaa sormukset takaisin sormeen heti kotiuduttuamme.

Kävimme neuvolassa läpi viimeisten kahden viikon mittaustulokset. Aamujen arvot olivat kaikki hyviä, joten paaston kanssa ei ole ongelmaa. Ainoa kerta, kun arvot nousivat yli sallitun oli toissapäivänä, kun söin lounaaksi annoksen riisiä ja lohta. Juttelimme tästä neuvolatädin kanssa ja totesimme että kohdallani vaalea vilja on todennäköisesti se paha. Eli ei riisiä ja valkoista vehnää jatkossa, ainakaan kovin paljoa. Muuten voin jatkaa kuten ennenkin.

Kuvituskuvaksi meidän rattaat, laitoin eilen myyntiin.

Testasin sitten eilen lounaan (perunamuussia ja kalkkunaleikettä) jälkeen miten pienen kakkupalan syöminen nostaa arvoja. Ne humpsahtivat ihan taivaisiin! Eli ei kiitos kakuille ja muille herkuille. Mutta yhdestä suklaapalasta jälkiruokana ei arvot nouse, joten siinä taitaa olla se määrä mitä voin herkkuja syödä. Ehkä parempi vain jatkaa kokonaan herkuttomalla...

Kaikki oli muuten hyvin neuvolassa, mutta sf-mitaksi saatiin vain 25cm. Viimeksi, kaksi viikkoa sitten, sama mitta oli 25,5cm. Vauva oli todennäköisesti nyt vain eri asennossa ja vähän alempana, mutta varasimme varmuuden vuoksi ajan ensi perjantaille. Seurataan ettei kasvussa vain ole mitään häikkää, sf-mitan kun pitäisi kuitenkin kasvaa koko ajan. 

Raskausviikko 29+0. Tervetuloa toukokuu!

Tänään alkoi 30. raskausviikko. Vauva painaa noin 1350g ja on 35cm pitkä. Lapsen pää on nyt lähes oikeassa suhteessa kehoon. (vau.fi)

Laskettuun aikaan on vain 77 päivää ja työpäiviä on jäljellä 29. Vähiin käy ennen kun loppuu. Jotenkin hyvin vaikea kuvitella että kohta jään pois töistä ja että nyt on jo toukokuu! Jos pikkuveli syntyisi samaan aikaan kuin isoveljensä, olisi tänään tasan kymmenen viikkoa pienen syntymään. Nyt on sellainen olo, että pikkuveli saattaa tulla jopa vielä aiemmin kuin veljensä, mutta voihan se olla että mennään laskettuun aikaan ja ylikin.

Olen voinut ihan hyvin. Väsymystä on paljon, mutta koska viime aikoina on ollut paljon neljän päivän työviikkoja, olen selkeästi jaksanut paremmin. Vaikka välillä keskenään pojan kanssa kotona oleminen tuntuu enemmän työltä kuin levolta, saa silti kotona rentouduttua paremmin kuin töissä. Kroppani ei selkeästi myöskään tykkää kahdeksan tunnin istumisesta paikallaan (kiitos toimistotyön). Harkkasupistuksia tulee myös kotona vähemmän kuin työpäivien aikana, vaikkakin siivouksella tai nopeilla pyrähdyksillä pojan perään saa hienosti provosoitua nekin esiin.

Huomenna menen neuvolaan, jolloin nähdään onko paino jatkanut kasvuaan ja onko pikkutyyppi pysynyt yhä keskikokoisena. Ainakin kotimittauksissa sokerit ovat pysyneet alle raja-arvojen ja olenkin kiitettävästi ollut syömättä makeaa. Leivän otin takaisin ruokavalioon ja se ei onneksi nosta sokereita. Maidon juonnin lopetin kokonaan, vaikkakin käytän maitoa toki kahvin kanssa. 

Vappu tuli ja meni. Mies oli töissä la-ma, joten olimme keskenään pojan kanssa vapun vietossa. Vaikkakaan emme oikeastaan kahdestaan olleet, vaan vietimme anoppilassa suurimman osan ajasta. Oli oikein leppoisat kolme päivää, vielä kun toinen koirista oli omien vanhempieni mukana mökillä. Kovasti vaan odotan että tulisi jo lämmintä, niin ulkoileminkin olisi vähän kivempaa. Vaikka tulihan siellä räntäsateessakin vietettyä aikaa.

Eilen tapahtui jotain historiallista. M nukutti itse itsensä uneen lukemalla kirjaa. On hän toki lukenut kirjoja itse, sekä nukahtanut itsenäisesti (tosin hyvin harvoin), mutta että molemmat samaan aikaan! M halusi itse lukea Tuomas Veturi -kirjaa (oli aika hauska kun "luki" sitä ääneen ja kertoi tarinaa) ja siinä lukiessaan hän yhtäkkiä hiljeni. Kurkkasin kirjan taakse ja eiköhän pojan silmät olleet menneet kiinni. <3 Olisipa aina yhtä helppoa!

Vielä loppuun kuva meidän pedosta, pikku katista joka sai myös nauttia mökkeilystä vapun ajan. Saaliina kaksi hiirtä. 

Raskausviikko 28+0. Messuostoksia

Lauantaina kävin lapsimessuilla pyörimässä. Seurakseni sain äitini, joka oli messuista myös innoissaan näin uutena tuplamummina ja tulevana triplamummina. Ostoksia tuli tehtyä ihan maltillesti ja näin jälkikäteen vähän harmittaakin että pari juttua jäi messuille.

Gugguun osastolta ostin vauvalle pienen haalarin, jota olen himoinnut jo aiemminkin. M:n kanssa tykkäsin paljon kokohaalareista ja tämä koko (62) menee hyvin alkusyksyn. Ihana vaaleansininen väri! Totesin myös, että onneksi näissä on hyvä jälleenmyyntiarvo, sillä aiomme laittaa kaikki pikkuveljen vaatteet myyntiin kun hän niistä kasvaa ulos (jätämme kyllä muutaman pikkubodyn muistoksi <3). Gugguulta vein myös pyynnöstä siskolleni ihanan korvallisen pipon.

Kiertelimme paljon vaatepuolella ja törmäsin toinen toistaan hienompiin vaatemerkkeihin. Suomalaista designiä, ihanaa! Kaikenlaista sieltä olisi tarttunut mukaan, mutta onneksi oli järki mukana matkassa. Blaa! oli minulle uusi tuttavuus ja sieltä olisin kyllä voinut ostaa enemmänkin. Ostin pojille samisteluvaatteet, vaikkakin mokasin pikkuveljen kohdalla. Ostin siis koon 50/56 bodyn ja 62/68 housut. Argh! Tarkoitus oli ostaa pienempää kokoa molemmat, mutta ihan sama, kunhan olisivat olleet edes samaa kokoa... Laitoin juuri heille asiakaspalveluun viestiä, jos vaihtaminen onnistuisi.

Näiden lisäksi ostin name itlta M:lle uimapuvun kesäksi. Olin käynyt katsomassa sitä jo aiemmin myymälässä, mutta nyt se lähti mukaan ollessaan -30% alessa. Halusin siis pitkähihaisen ja pitkälahkeisen uimapuvun UV suojalla (UV50), joten tämä oli juuri täydellinen. Ei tarvitse uimarannalla suojata kuin kädet, jalat ja naama :)

Näiden lisäksi ostin poikien huoneisiin julisteet, joihin kävin ostamassa kehykset IKEAsta. En saanut hyviä kuvia, mutta ovat todella kivan näköiset seinillä.

Tänään starttasi 29. raskausviikko. Enään 12 viikkoa laskettuun aikaan, mutta olettaisin että synnytykseen on 10-11 viikkoa. Nyt jo olo tuntuu valtavalle, saas nähdä miltä tuntuu loppuraskaudessa. Supistuksia tulee entistä tiheämmin, mutta lepääminen auttaa. Kovasti kohtu näköjään jo etukäteen harjoittelee...

29. raskausviikolla vauva painaa noin 1,1kg ja on noin 33,5cm pitkä. Vau.fi kertoo seuraavaa: "Sikiön aivoaaltojen kuviot ovat jo lähes samanlaiset kuin vastasyntyneen. Sikiö osaa jo paremmin avata ja sulkea silmiään, imeä ja niellä. Keuhkot pystyvät nyt hengittämään ilmaa ja sikiö tekee säännöllisiä hengitysharjoituksia. Keuhkot alkavat olla paremmin valmistautuneet kohdun ulkopuoliseen elämään. Keskushermosto alkaa myös olla jo niin kehittynyt, että sikiö pystyy itse säätelemään ruumiinlämpöään. Jokainen kuluva päivä parantaa mahdollisuuksia saada terve lapsi, vaikka synnytys käynnistyisi liian aikaisin. Sikiölle on kuitenkin parempi edelleen pysyä kohdussa, kunnes se kasvaa isommaksi. Sikiön kehosta on rasvaa 2–3 %. Pojilla kivekset laskeutuvat kivespusseihin."

Piti vielä mainita käynnistäni diabeteshoitajalla. Käynti meni oikein hyvin ja sain ruokavalio-ohjeet sekä mittausvälineet. Sovimme yhdessä että voin ottaa aamupalalle leivän takaisin, mutta pitäisin määrän kahdessa palassa. Muutenkin oli tosi hyvä käydä ruokavaliota ja määriä läpi, nyt on paljon parempi tajunta mitä voi syödä ja mitä ei. Alan myös mittailemaan säännöllisesti verensokeria, niin näkyy milloin mistäkin ruuasta sokerit nousevat. 

Mittauksia tehdään vuoroviikkoina seuraavasti: 4 aamumittausta (ennen ja jälkeen aamupalan) ensimmäisenä viikkona ja toisena viikkona yhden päivän ajan kaikkia aterioita ennen ja jälkeen. Toistaiseksi arvot ovat pysyneet normaaleina, eikä esim. kahden leipäpalan aamupala nosta verensokeria yli arvojen. Mittasimme myös sf-mitan ja terkkari tunnusteli lapsiveden määrää - kaikki normaalia ja keksikokoinen vauva.

Kaikenkaikkiaan jäi hyvä fiilis. Kunhan pitäydyn makeista, pidän huolen ateriarytmeistä ja siitä, etten syö valtavia määriä hiilareita, kaikki tulee menemään varmasti hyvin. Mittaukset sitten näyttävät riittääkö se, mutta näyttäisi siltä että riittää kyllä. Viikon päästä menen normaalille neuvolakäynnille missä pääsemme jatkamaan asiasta keskustelemista. Sanoinko jo että on kivaa kun oma neuvolatäti on samalla diabeteshoitaja ;)

Ai niin! Meillä on nimi pikkuveljelle! <3 Yksi asia, mikä toi entistä konkreettisemmaksi vauvan saapumisen. En jaksaisi odottaa!

Raskausviikko 27+0. Ajatuksia raskausdiabeteksestä

Hurraa! Siirryin viimein raskauden viimeiselle kolmannekselle, eli loppuraskauteen. Tänään on vain 1/3 jäljellä raskautta jäljellä, eli 91 päivää laskettuun aikaan. Minulla on enää 37 työpäivää jäljellä. Vauva painaa nyt noin kilon ja on 32cm pitkä. Tällä viikolla sikiö avaa silmänsä ensimmäistä kertaa! (Lähde: vau.fi)

Maha tuntuu valtavalta... Siis todella isolta. Harjoitussupistuksia tulee jos vähänkin ponnistelee enemmän. Eilenkin imuroidessani jouduin vähän väliä pysähtyä hengittelemään, jotta supistus menisi ohi. Onneksi kuitenkin liitoskivut eivät ole dramaattisesti pahentuneet ja pystyn vielä puuhailemaan ja käymään töissä.

Vietimme pääsiäispyhät mökillä, torstaista maanantaihin. Pitkä loma tuli kyllä tarpeeseen. Tuli nukuttua, ulkoiltua, tehtyä ulkohommia ja ihan vaan relattua. Normaalisti olisi tullut myös herkuteltua, mutta tällä kertaa ei... Huoh.

Aloitin tosissaan radi-ruokavalion samantien kuultuani diagnoosin viime torstaina. Alkuajatukseni oli, että tämähän on ihan helppo juttu. Sitä vaan siirtyy ruokavaliosta toiseen. Jätin kokonaan pois aamupalaleivät sekä ruuan kanssa syödyt leivät. Jälkiruuista ja herkuista luovuin kokonaan. Maidon kulutusta laskin myös huomattavasti. Panostan vihanneksiin. marjoihin ja hedelmiin. 

Näin viiden päivän kokemuksella voin sanoa että tämä on ihan hirveää. Ainakin mökillä oli, toivottavasti arjessa olisi vähän helpompaa. Koko ajan on nälkä ja heikottaa. Siis ihan kunnolla heikottaa. Olen väsynyt, huonovointinen ja kärttyisä. Huimaa ja särkee päästä. Kroppani huutaa leipää. Mikään muu ei tunnu pitävän nälkää loitolla. Toki syön vieläkin muutaman viipaleen päivässä, mutta muutos on todella suuri entiseen. Syön usein ja mielestäni myös paljon, mutta vaikka olisin täynnä hetken, se ei riitä pitämään nälkää loitolla. Tekee myös mieli herkutella, syödä pullaa ja karkkia, suklaata ja mämmiä. Kielletyt asiat houkuttelevat enemmän kuin jos niitä ei olisi kielletty...

En ole ikinä oikeasti tajunnut, miltä tuntuisi laihduttaa tai muuttaa ruokavaliota. Olen ajatellut siinä olevan kyse vain mielenlujuudesta... Voi miten väärässä olenkaan ollut. Ainakin itselläni fyysiset reaktiot ruokavalion muutokseen ovat jotain ihan järisyttäviä. Olen koko elämäni syönyt leipää aamupalaksi, välipalaksi, ruuan kanssa ja iltapalaksi. En puhu vain palasta leipää, vaan oikeasti on saattanut mennä jopa neljä palaa per ateria. Olen saattanut korvata aterioita leivillä. Ennen ei ole tarvinnut tätä sen suuremmin pohtia, koska olen voinut erittäin hyvin tällä ruokavaliolla. Jos kysytään millä herkuttelen, niin leipä on se vastaus. Ruisleipä on suosikkiani, mitä yleensä syön aamupalaksi, mutta toki syön lähes mitä vain leipää. Tuoretta leipää, voita ja juustoa. Ehkä kinkkua ja kurkkua. *kuola valuu*

Joten ymmärrätte varmaan, että ottaa koville. Monihan syö yhä leipää kuten ennen radi-diagnoosin jälkeen, mutta uskoisin että nimenomaan leipä on itselleni se paha, sokereita ja painoa nostattava elementti. Leipä ja maito sen rinnalla. 

Pidän nyt ruokapäiväkirjaa kolme päivää ja torstaina menen diabeteshoitajalle keskustelemaan ruokavaliosta. Siellä saan myös mittausvälineet sokerien mittausta varten. Minulla on todella paljon kysyttävää ja juteltavaa, onneksi sain ajan jo tälle viikolle. 

Mieluusti ottaisin vinkkejä vastaan muilta raskausdiabetes ruokavalioa noudattavilta. Varsinkin niiltä, joilla on myös kova rakkaussuhde leipään... Muutamia hyviä vinkkejä sainkin viime postauksen jälkeen, kiitos niistä :) 

Mukavaa viikkoa kaikille! Tulisipa lämpimät säät jo pian, takit kun eivät mahdu enää kiinni...

Voihan radi!

Siihen loppui herkuttelu. Vaikka enhän juurikaan herkuttele, mutta voisi sanoa että siihen loppui leivän syönti ja maidon suurkulutus. Kävin eilen sokerirasituskokeessa, ja tänään menin heti aamusta kurkkimaan viitearvoja omakannasta. 

Tässä tulokset, suluissa viitearvot:

P -Gluk 0 4.8 (5,3)
P -Gluk 1H 10.5 (10,0)
P -Gluk 2H 9.0 (8,6)

Eli paastoarvo oli alle viitearvojen, mutta kaksi jälkimmäistä arvoa menivät yli. Raskausdiabetes. Harmittaa, mutta toisaalta olen tosi onnellinen että selvisi (mahdollinen) syy, miksi painoni on noussut näin ripeästi. Raskausdiabetes-diagnoosin saa, jos yksikin arvo on yli viitearvojen.

Soitin heti myös neuvolaan ja kyselin jatkosta. He varmistivat radin ja kertoivat ruokavaliosta. Sain myös ajan diabeteshoitajalle, joka onneksi sattui olemaan oma neuvolahoitajani. Sain kirjallisen ohjeistuksen neuvolasta radin ruokavaliosta, mutta myös netistä löytyy hyviä ohjeita miten ruokavaliota tulisi muuttaa. 

Tässä vielä tietoisku siitä, mitkä tekijät altistavat raskausdiabetekselle (lähde: diabetesliitto):

• liikapaino
• suvussa oleva taipumus diabetekseen
• yli 40 vuoden ikä
• aiemmassa synnytyksessä yli 4,5-kiloinen lapsi
• aiempi raskausdiabetes
• sokeri aamuvirtsassa
• munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCO).

Itselläni vain yksi näistä täyttyy. Luulin vielä aamulla että mikään näistä ei täyttyisi, mutta sitten kuulin äidiltäni, että mummollani oli aikanaan paha raskausdiabetes raskausmyrkytys (*edit: mummollani olikin paha raskausmyrkytys, ei tietoa oliko radia vai ei. Tuohon aikaan ei tehty sokerirasituksia.) odottaessaan äitiäni. En tiennyt tätä aiemmin, mutta näköjään meilläkin on suvussa raskausdiabetestä.

Itsehän en juurikaan syö makeisia ja muitakin herkkuja menee hyvin harvakseltaan. Toki otan aina jälkiruokaa jos on tarjolla, mutta kotona meillä ei ikinä ole jälkkäreitä tai muitakaan herkkuja. Ruokavalioni on kuitenkin hyvin vilja- ja maitotuotepitoinen. Eli syön paljon (ruis)leipää ja pastaa, ja juon erittäin paljon (rasvatonta) maitoa. Näin on ollut siis aina, enkä ole ikinä joutunut muuttamaan ruokailutottumuksiani. Mutta nyt joudun. Onneksi on vain kolme kuukautta laskettuun aikaan, eiköhän sen nyt jaksa vaikka päällä seisten?

Toisaalta odotan innolla mitä tämä tuo tullessaan. En ole ikinä laihduttanut tai tarkkaillut ruokavaliotani, joten ihan "hauska" kokea tämäkin. Näkee ainakin onko se haastavaa ja miten paljon sitä mielii oikeasti niitä asioita mitä on tottunut syömään. Kauppalistaan tulee ainakin marjoja, hedelmiä, puuroja, kasviksia, kanaa sekä rasvatonta rahkaa. Leipä, juusto ja oivariini lähtevät vaihtoon ja vähennän maidon juontia sallittuun puoleen litraan per päivä (enkä juo koko puolta litraa kerralla...). Ateriamääriä lisään ja annoskokoja pienennän. Vettä juonkin jo valmiiksi paljon. 

Liikuntaa en valitettavasti pysty lisätä, sillä olen todella kipeä jos joudun vähänkin reippaammin kävelemään. Tai jos vaikka kävelen ihan vain portaat alas. Joten ruokavalion muutos saa luvan riittää. 

Onko muita jolla on todettu raskausdiabetes? Miltä ruokavalion muutos on tuntunut?

P.S. Naistalon sivuilla on hyvää tietoa raskausdiabeteksesta ja ruokavaliosta!