keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Potkuja lomalla!

Olemme viettäneet viimeiset kahdeksan päivää ulkomailla. Ei kaukana, mutta ulkomailla kuitenkin. Tänään on viimeinen päivä edessä ja matka kohti kotia voi kohta alkaa. M on käynyt kerran aiemmin ulkomailla, kun oltiin Ruotsissa risteilyllä, mutta tällä kertaa lähdettiin reissuun ihan lentokoneella. 

Lentomatka sujui todella hyvin, vaikka koneeseen meneminen oli hieman haastavampaa. Meillä sattui olemaan potkurikone, jonne mentiin bussilla. Ja kun odottelimme koneen ulkopuolella sisäänpääsyä, lähti takaatamme toinen potkurikone hyvinkin äänekkäästi liikkeelle. Poikaa alkoi pelottaa ja sisään koneeseen nousimmekin pienen itkun ja "ei haluu lentokoneeseen, ei haluu, ei haluu" -kanssa. Onneksi pelko unohtui kuitenkin koneen sisätiloissa ja matka meni hyvin.



Olemme käyneet katsomassa muutamaa koripallopeliä, kylpeneet, käyneet keilaamassa ja shoppailemassa sekä löytäneet paikallisen miniatyyri "hoplopin". Olemme saaneet levätä, nukkua ja syödä hyvin. Kaikin puolin onnistunut reissu.

Ja kaiken lisäksi olen aika hyvin unohtanut koko raskauden. En tietenkään täysin, mutta pahoinvointi on väistynyt kokonaan ja väsymyskin on helpottanut. Väsymykseen on toki varmasti auttanut se, että on saanut ottaa päiväunia ja nukkua aamuisin pidempään. Ja ihme kyllä, kipujakaan ei ole ollut vaikka olemme olleet liikkeellä ihan kohtuullisen paljon. Eli kop kop, toivotaan että kivut siirtyvät loppuraskauteen, minne ne kuuluvatkin.



Toissapäivänä vaihtuikin raskausviikot, eli alkoi 16. raskausviikko. Tuntuu että viikot vain vilahtavat silmissä... Turvotus on helpottanut, joten tuntuu että vatsakin on vähän pienentynyt. Lähinnä on sellainen  olo, että olen hyvin keskivartalolihava. Sitä oikein odottaa että vatsa kasvaisi tästä ja olisi selkeämmin raskausvatsa...

Mutta itseasiassa se asia mistä tulin kirjoittamaan, oli että olen alkanut tuntemaan potkuja! <3 Ensimmäisen kerran tunsin pienen pienen kuplivan liikkeen rv14+1. Sen jälkeen olen satunnaisesti tuntenut vastaavia liikkeitä. Kun olimme tiistaina syömässä, tunsin taas hennon potkun. Mies oli ihan vieressä ja laittoi käden vatsalle, ja tunsi myös liikkeen! <3 Ihan mahtava fiilis. Pikkutyyppi selkeästi tykkää ruokailuhetkistä...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti