Eilen alkoi 18. raskausviikko ja vauva on jo appelsiinin kokoinen. Jotenkin ihan järkyttävää miten nopeasti päivät ja viikot kuluvat... Nyt ollaan jo melkein helmikuun puolivälissä! Ihanaa ajan kuluminen kyllä on, sillä koko ajan ollaan lähempänä lämpimiä säitä ja heinäkuuta.
Eilen kävin neuvolalääkärillä ensimmäistä kertaa. Käynti oli totuttuun tapaan pikainen. Perusmittaukset tein itse, lääkäri kyseli muutaman kysymyksen, teki sisätutkimuksen ja kuunteli sydänääniä. Kaikki kunnossa.
Viime neuvolakäynnillä mainitsemistani vatsan jomotuksista juteltiin (jatkuneet satunnaisesti yhä, noin 2-3 kertaa viikossa rasituksen jälkeen) ja lääkäri epäili kipujen olevan enemmän liitoskipuja ja mahdollisesti harjoitussupistuksia. Käyn kuitenkin ottamassa kokeet ensi viikolla, jotta saadaan suljettua pois tulehdukset.
Liitoskivut sen kuin jatkuvat ja itseasiassa vain pahenevat. Viikonloppuna pääsin toteamaan miten paljon kivut tällä hetkellä rajoittavatkaan elämistä. Olin sunnuntaina kotona kahdestaan pojan ja molempien koirien kanssa, pitkästä aikaa. Koirien lenkitysvastuu oli siis minulla. Meillä on kaksi n. 30kg koiraa, joita vien mieluiten yksitellen ulos (ovat hyvin innokkaita, joten miellyttvämpää ja turvallisempaa kävellä vain yhden kanssa kerrallaan).
Otin reippaasti pojan kantoreppuun ja lähdin toisen koiran kanssa kävelemään. Poika painaa jo noin 15kg, joten kantaminen on hyvästä kantovälineestä huolimatta aika raskasta. Kävelin hyvin reippaasti alkumatkan, kunnes oli pakko hiljentää. Loppujen lopuksi kävelin vain puolisen tuntia (toki kävelimme metsässä osan matkaa, jossa piti tasapainotella ja kiipeillä) ja olin aivan poikki. Liitoskivut olivat jo tuntuvia, joten totesin että toinen koira saa tyytyä vain pissatukseen tällä kertaa.
Lähdimme lenkin jälkeen vielä isoon Prismaan pojan kanssa, jossa kävelin toisen puolituntisen työnnellen ostoskärryjä. Kotiin päästyämme söimme lounaan ja nukahdimme samantien päiväunille vierekkäin. Loppupäivän olinkin sitten todella kipeä. Kaikki käveleminen sattui.
Kiukuttaa. M:n raskausaikana kirjoittelin miten ihanan oireeton oli keskiraskaus. Silloin ei ollut kipuja mihinkään suuntaan ja sain nauttia liikkumisesta ihan entiseen tahtiin. Ei tällä kertaa. Tänään kyllä uhmaan kaikkia liitoskipuja ja lähden kahden kaverin kanssa pitkälle koiralenkille metsään. Nauttimaan ihanasta pakkassäästä!
Vatsa kasvaa ihan hurjaa vauhtia, kuten ehkä kuvistakin näkyy. Kun vertaa tätä kuvaa edelliseen vastaavaan (rv15+6), niin huomaa miten paljon on kasvanut reilussa viikossa. Molemmat kuvat otettu aamusta, jolloin pahin turvotuskaan ei ole päässyt vielä iskemään. Potkuja tunnen päivittäin <3
Tänään on 27 päivää rakenneultraan!


Mulla tuli ekat liitoskivut (ehkä? Ei kovin kivuliaita) viime viikonloppuna mökillä eli viikolla 30. Saas nähä mitä tästä eteenpäin!
VastaaPoistaT.sisko
Onneksi ei oo tullut aiemmin :) Toivotaan ettei nyt alkaisi kovin paljon särkemään ja voisit liikkua normaalisti loppuun saakka. Mä lueskelin vanhaa blogiani niin silloin mulla alkoi kai yleistymään kanssa liitoskivut vasta 30. viikon jälkeen... Näköjään toisen kohdalla kaikki tulee aiemmin :P
Poista