Kävin tänään aamulla neuvolassa, toista kertaa tämän raskauden aikana. Tämä kerta piti olla jo kaksi viikkoa taaksepäin, mutta aika peruuntui ja sain uuden vasta tälle päivälle. Tarkistin M:n odotusajan käyntejä, ja silloin toinen käynti oli ollut rv 15+4, eli samoihin aikoihin. Meillä on neuvolassa sama neuvolatäti kuin M:n raskausaikana ja hän on myös M:n neuvolatäti. Tosi kiva kun pysyy samana, vielä kun hän on erittäin mukava.
Aluksi tein itse perusmittaukset, eli painon, pissan ja verenpaineen, minkä jälkeen menin vastaanotolle. Juteltiin raskauden kulusta ja voinneista, minkä jälkeen kuunnteltiin sydänäänet <3 Kaikki mittaustulokset olivat ihan hyvät, ei ollut huomautettavaa. Verenpaine oli 105/66, mikä on aika perustasoani. Meillä on suvussa matalaa verenpainetta, joten sen noususta ei tarvinnut olla huolissaan viime raskaudenkaan aikana.
Hemoglobiini oli 116, mikä on inasen päälle sen rajan, jolla suosittelevat rautakuurin aloittamista. Sanoi kuitenkin että voin aloittaa raudan jos tuntuu siltä. Olen ollut todella väsynyt, joten se saattaisikin auttaa. Hemoglobiinin pudotus oli aika jyrkkä, viime kerralla se oli 140. Paino oli noussut mielestäni reippaasti, 515g/vko vauhdilla. Painan nyt 6kg enemmän kuin viime raskauden samassa vaiheessa. Mutta tästä ei sanottu mitään, ja tosiaan itse en ota stressiä painon noususta.
Kerroin neuvolatädille satunnaisista vatsan jomotuksista, ikäänkuin menkkakivuista. Eilen ja tänään tätä on ollut vielä enemmän kuin ennen. Hän ei ollut kovin huolissaan, mutta laittoi silti lähetteen labraan, käyn tarkistamassa ettei ole mitään tulehdusta päällä. En ole itsekään varma mitä nuo satunnaiset kivut on, mutta M:n raskaudessa tuollaisia en muista kokeneeni. *
Kerroin neuvolatädille satunnaisista vatsan jomotuksista, ikäänkuin menkkakivuista. Eilen ja tänään tätä on ollut vielä enemmän kuin ennen. Hän ei ollut kovin huolissaan, mutta laittoi silti lähetteen labraan, käyn tarkistamassa ettei ole mitään tulehdusta päällä. En ole itsekään varma mitä nuo satunnaiset kivut on, mutta M:n raskaudessa tuollaisia en muista kokeneeni. *
Keskustelimme pitkään synnytyksestä ja sairaalassa olosta. Nostin itse esille, että synnytys mietityttää. Avaan tätä enemmän toisella kertaa, mutta oli kiva jutella asiasta neuvolatädin kanssa. Voi olla että hän laittaa minut extratarkastukseen n. 37 viikolla. Neuvolatäti myös kertoi miten meidän synnytyssairaalassa on muuttuneet käytännöt huoneiden osalta. Sen lisäksi tullut myös mahdollisuus poliklinikkasynnytykseen. Kirjoittelen näistä ihan oman postauksen paremmalla ajalla :)
Seuraava tavallinen nevolakäynti on 23. raskausviikolla, mutta jo ensi viikolla on neuvolalääkärin tarkistus, mikä sujunee nopeasti kuten on tapana.
Hyvää helmikuuta!
*lisäys vähän myöhemmin
Neuvolakäynneillä tulee sellainen olo että maksaa mielellään veroja :)
VastaaPoistaT. Sisko
Todellakin! Ja varsinkin sitten synnytyksen aikaan. Täällä kyllä toimii nämä palvelut ihan mielettömän hyvin :) Onni on olla Suomessa <3
PoistaEn tiedä muistatko, meillä silloin esikoisen yritys alkoi samoihin aikoihin ja teidän esikoinen sitten syntyi muutaman kuukautta ennen meidän. Meidän kuopuksen oli tarkoitus syntyä ennen kesää, mutta jouduimme pienestämme luopumaan vähän puolenvälin jälkeen. Nyt olenkin seurannut teidän matkaa vähän kuin "omaani" jos edelleen raskaana olisin, haikein mutta silti teidän puolesta onnellisin mielin. <3
VastaaPoistaPitkälle ollaan tultu niistä ajoista kun mietittiin auttaisiko greippimehu tai punaviini ;) Oikein ihanaa odotusta teille.
-Em
Muistan sut oikein hyvin! Oon itseasiassa pari kertaa käynyt kurkkimassa josko kirjoittaisit vielä :) Voi miten surullisia uutisia :( Ihan järkyttävän kokemuksen olette joutuneet kokemaan. Voimia paljon menetyksen käsittelyyn <3 Tosi ihana kuitenkin kun tulit kirjoittamaan. Kiitos Em <3
PoistaKiitos <3 Me saatiin huonot uutiset vasta rakenneultrassa, joten kaikki kävi aika nopeasti. Kaikesta huolimatta saatiin hyvää hoitoa ja nyt keskitytään vaan selviämään ja suremaan, kunhan saadaan ensin tyttö saatettu viimeiselle matkalle <3 Muutenkin tää raskaus oli tosi erilainen, alkoi ensimmäisestä kierrosta eikä ollut mitään oireita, koko ajan mulla oli sellanen olo ettei tää vaan voi mennä näin ja ei sitten mennytkään. :( Onneks ei siis tullut blogiakaan kirjoiteltua niin ei tarvinnut jakaa koko kokemusta julkisesti.
PoistaIhana silti että sä oot jaksanut kirjoitella. Hauska seurata miten teillä menee ja miten esikoinen ottaa tulevan pikku sisaruksen vastaan :) Toivotaan että meillekin jonain päivänä (mahdollisimman pian) kolmas suodaan kunhan tässä selvitään. :) Vauvakuume on ihan järkky, tosin johtuu varmaan osaltaan siitä että syli on tyhjänä.
Voi kamalaa :( Olettepa joutuneet kokemaan suuren surun ja menetyksen. Toivottavasti hautajaiset sujuvat kaikesta huolimatta rauhallisesti ja pääsette käsittelemään suruanne. Voimia <3
PoistaPaljon onnea tulevaan yritykseen ja sitten myös odotukseen! Toivon tosissaan että ensi kerralla teillä on parempi tuuri ja saatte lapsen syliin asti <3