Kun kiirettä pitää

Arki menee seuraavalla kaavalla: 

Isimies töissä - äiti ja M touhuaa kahdestaan päivät.

Isimies kotona - äiti opiskelee pitkää päivää ja M touhuaa isin kanssa. 

Leikitään, syödään, leikitään, leikitään, torkahdetaan, syödään ja leikitään taas. Ei hetkeäkään paikallaoloa, uusia leikkejä ja uusia, ihmeellisiä asioita. Sanojen opettelua, syömisen harjoittelua, halailua ja hurjia kiipeilyleikkejä.

M nukkuu enää yhdet (1-1,5h) päikkärit päivässä, joten paljoa ei itse ehdi päivän aikana levähtää. 

Käytiin perjantaina HopLopissa M:n ja mummin kanssa. Ja oli niin kivaa.

Enää 11 päivää kouluhommia, ja 14 päivää isimiehen isyysvapaaseen. Jaksaa, jaksaa!

Ensilumi, käsitöitä ja sairastelua

Viikonloppuna satoi meille ensilumi. Se oli myös M:lle ensikosketus lumeen, koska viime talvena hän ei ollut vielä juurikaan kiinnostunut (siitä vähästä) lumesta. Toki tälläkin kertaa lumi suli lähes joka puolelta Suomea muutamassa päivässä, mutta saatiinpa edes hetki nauttia valosta ja pakkasesta.

Satuimme vielä olemaan mökillämme, joten lunta oli huomattavasti enemmän kuin täällä etelässä. M oli lumesta ihmeissään! Ihan uusi elementti pikkumiehelle. Kunpa sataisi pian uudestaan paaaljon lunta.

Olen itse sairastellut taas. Lauantaina nousi kuume kurkkukivulla höystettynä ja vasta eilen oli ensimmäinen terve päivä. Ja yllätys yllätys - tänään kurkkukipu palasi. Toivotaan että on vain ohimenevää... Onneksi M on säilynyt terveenä, kuten isimieskin. 

Käsitöitä olen saanut tehtyä ihan kivasti, näin koulutöiden ja M:n viihdyttämisen ohella. Looppaamalla valmistuu ihanan nopeasti pari tai kaksi paria samaan aikaan ;) Nyt tekeillä on parit huopatossut. Iltaisin ehtii aina vähän neuloa ja välillä päiväunienkin aikaan. Tosin en tiedä miten jatkossa meillä tullaan päiväunia nukkumaan, koska tänään M nukkui vain 45 minuuttia koko päivän aikana. Huh...

Voitin muuten, näin käsitöihin liittyen, Selinalta Kun äiti kelaa -blogin arvonnasta ihanan joulukoristeen ja alennuskoodin käsityöverkkokauppaan. Kiitos Selina! Pitääkin selailla jos löytyisi jotain kivoja käsityöjuttuja jouluksi.

Niks naks ja hiukset läks!

Niin päädyimme viimein lyhentämään pojan hiuksia. Olihan ne jo kasvaneet pitkiksi, vaikkakin taipuivat ihan nätin näköisesti. Aina välillä poika kuitenkin repi hiuksia ja alkoivat ne välillä häiritä äidin ja isänkin esteettistä silmää ;)

Joten vähän extempre, mummun ja papan luona ruokailun lomassa, nappasin sakset käteen ja leikkasimme M:n hiukset. Lähinnä napsittiin siis vain pisimmät hapsut korvien ympäriltä ja niskasta.

Näin paljon läks!

Siistiä jälkeä tuli, ihan ison pojan näköinen M on nyt uusilla hiuksilla :)

Missä iässä te muut olette leikanneet tai aiotte leikata lasten hiuksia?

Tutustumassa lastenaltaaseen

Kävimme tutustumassa ensimmäistä kertaa uimahallin lastenaltaaseen. Uimassa olemme toki käyneet aiemminkin, mehän harrastimme vauva-uintia koko viime kevään, M:n on ollessa 3kk - 7kk ikäinen. Kesän ja syksyn aikana olemme käyneet uimassa ehkä kerran kuussa tai harvemminkin ja vain sellaisissa uimahalleissa, joissa on terapia-allas.

Vauvoillehan on suositus, että uimaveden tulisi olla noin 32 asteista, jotta lapsi pysyy lämpimänä eikä kylmety. Tämä ei siis käytännössä toteudu kuin terapia-altaissa (ja terapia-altaitakin saatetaan vielä erikseen lämmittää vähän järjestettyjä vauva-uinteja varten). Meillä ei valitettavasti ole kodin lähistöllä uimahallia jossa olisi terapia-allas, joten olemme joutuneet aina matkaamaan vähintään puolisen tuntia, jos olemme uimaan halunneet mennä.

Kuitenkin ihan kotinurkillamme on tavallinen, terapia-altaaton, uimahalli. Joten päätin että nyt M olisi tarpeeksi vanha kokeilemaan vähän viileämpää uintikeikkaa.

Vanha reiman kokouimapukukin oli jo käynyt turhan tiukaksi (olihan se kokoa 74...), joten kävin matkalla ostamassa ison pojan uikkarit.

M tykkää oikein kovasti vedestä, joten uimaan meneminen on aina yhtä kivaa. Kylmä vesi (tai no "kylmä", onhan tuo lastenaltaan vesi toki lämpöisempää kuin tavallisen altaan) ei haitannut menoa. Välillä kävimme altaan päädyssä, jossa M pystyi itse kahlailemaan vedessä, se vasta hauskaa olikin! Olimme uimassa vain viitisentoista minuuttia, puolet vähemmän kuin normaalisti, koska vaikka pikkumiehellä tuntuikin olevan hauskaa niin huulet alkoivat sinertää :) 

Kävimme lopuksi vielä nauttimassa saunan lämmöstä ja ihastuttamassa mummoja pesutilassa. Oli kyllä todella kivaa, joten ehdottomasti otamme uinnin mukaan viikottaisiin aktiviteetteihin! Halpaa (Opiskelija-alennus on aika jees! Ja alle 7 vuotiaat lapset ilmaiseksi aikuisen kanssa) ja kivaa!

Kiistelyä unirytmeistä

Olemme käyneet miehen kanssan välillä kiivastakin keskustelua pojan unirytmeistä. Meillä on vain niin eri ajatukset siitä, miten ja kuinka paljon minkäkin ikäisen lapsen tulisi nukkua.

Fakta on se, että M on siirtymässä pikkuhiljaa yksiin päiväuniin. Minun mielestä olemme aikalailla siellä jo, kun taas mies on sitä mieltä että pitäisi vielä nukkua kahdet unet.

Minun periaatteeni on se, että ehdimme syöttää lounaan pojalle ennen kun hän nukahtaa päiväunille. Eli ihan aikaisintaan 10.45 syödään ja siitä suoraan unille. Hyvinä päivinä jaksaa valvoa jopa puoli yhteen ennen kun laitetaan unille. Tällä tavalla nuo yhdet päiväunet kestävät 2-3 tuntia ja niillä poika jaksaa valvoa iltaan saakka. 

Miehen mielestä pojan pitäisi nukkua ennen ruokaa lyhyemmät unet ja ruuan jälkeen toiset vähän pidemmät unet. Hänen mielestään poika ei vaan voi jaksaa olla hereillä niin pitkiä pätkiä. Käytännössähän nämä toiset unet saattavat venyä jopa viiteen saakka. Jolloin yöunille laittaminen on aika tuskaa, kun poika ei ole tarpeeksi väsynyt.

M herää aamuisin 6-7 aikoihin, yleensä puoli seitsemältä. Joskus taas puoli kuudelta... Noina aamuina (kuten tämäkin aamu) M luonnollisesti väsähtää aiemmin, eikä meinaa jaksaa valvoa ruokaan saakka. Minä kuitenkin yleensä yritän pitää poikaa hereillä mm. ulkoilemalla tai muulla erikoisemmalla aktiviteetilla. Mies suosiolla laittaa nukkumaan.

Tätä samaa keskustelua kävimme kun poika siirtyi kolmista unista kaksiin. Mies ei vaan millään voinut uskoa että poika jaksaa olla pidemmän aikaa hereillä, ja siten nukkuu myös pidemmät päiväunet... Huoh. Ja minä olen tietenkin omasta mielestäni asiassa oikeassa ;)

Olen huomannut myös sellaisen jutun, että nyt kun poika nukkuu vain yhdet päiväunet (suurimpana osasta päiviä, koska mies käy täyspäiväisesti töissä) niin myös yöunet ovat parantuneet. M on nukkunut jo useamman yön kokonaan, heräten vasta aamulla.

Uskoisin että pikkuhiljaa tämäkin tästä tasaantuu ja yksistä unista tulee rutiini meille kaikille :)

Kysyisin kuitenkin teiltä, miten teidän lapset nukkuvat tässä noin vuoden iän kieppeillä?

Näin loppukevennyksenä kuva pojan uusimmasta taidonnäytteestä. Iltapalan päätteeksi pyysin poikaa laittamaan Talk-muruja lusikalle, hedelmäsoseen päälle. Ja niinhän hän laittoi. Kaikki kolme yksitellen. 

<3

Hurjaa kehitystä ja kiireitä

Näin alkuun tietenkin isänpäiväonnittelut kaikille isille! Meidän isimies oli valitettavasti koko viikonlopun töissä,  mutta aamulla sai kuitenkin aamiaisen ja pienen lahjan :)

Pieni koripalloilija.

Meillä on kiirettä piisannut. Opiskelut pitävät todella kiireisenä ja isimies onkin saanut hoitaa poikaa ihan urakalla. Välillä jopa yövuoron jälkeen kun on ollut ihan pakko päästä luennolle... Minä puolestani olen yrittänyt opiskella kaiken mahdollisen ajan kun mies on ollut vapaalla. Tosin illat  ja suurimman osan viikonlopuista olen rauhoittanut perheelle, ettei ihan överiksi mene.

Pikku M on puolestaan kehittynyt viimeisen kuukauden aikana ihan huimasti! Ymmärrys on ihan toista luokkaa kuin aiemmin, on oppinut taputtamaan, vilkuttamaan, näyttämään kieltä,  kiipeämään (kaikkialle!), laittamaan pipon päähän ja sanomaan meidän toisen kissan nimen <3. Näin niinkuin esimerkiksi. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Olen ihan hämmästynyt kun joka päivä poika esittelee uusia taitoja!

Tuleva luuttupoika? Mummin kanssa tärkeää tehtävää hoitamassa...

Meillä on myös siirrytty yksiin päiväuniin (suurimmaksi osaksi) ja lopetin imetyksenkin viikko sitten.

Isovaarin rollaattoria testaamassa :)

Väsymystä on ilmassa ja vähän stressiäkin,  mutta iloinen pieni mies pitää kyllä hyvällä tuulella <3

Kuvauksen saldoa

M sai lahjaksi mummulta ja papaltaan yksivuotiskuvauksen. Kuvat otettiin viikkoa ennen syntymäpäivää. Valokuvaajaksi valitsin valokuvaaja Markku Villmanin. Tässä muutamia mielestäni parhaita otoksia, M:n naama editoituna tosin pois. (Kuvissa oli niin mahtavia ilmeitä että teki melkein mieli jättää nämä edioitamatta!)

Kuvaustilanne oli rento, otimme vain muutaman "pönötys" kuvan ja loput (ne parhaimmat!) otettiin leikin ohessa. Otimme samalla myös passikuvan pojan passia varten.

Eikö ole ihan mahtavia! Me olimme ainakin todella tyytyväisiä. M oli niin iloinen, itsensä näköinen ja reipas <3 Kiitos Markku Villmanille aivan upeista kuvista. Käykää ihmeessä tutustumassa kuvaajan netti ja Facebook sivuihin, jos tarvitsette kuvaajaa pk-seudulta. 

Valokuvaaja Markku Villman 

http://www.valokuvausta.net

http://facebook.com/markkuvillmanphotography/